Kirjastot olivat aluksi yksityisiä

Maailman vanhimman yleisen kirjaston perusti liberaali valistusfilosofi Benjamin Franklin vuonna 1731. Se lienee vanhin yhä toimiva yleinen kirjasto, mutta sittemmin kadonneita julkisia ja yksityisiä kirjastoja on ollut aiemminkin muissa maissa. Julkisten kirjastojen poliittinen kirjasensuuri puhuttaa Suomessakin.

Franklinin perustama kirjasto oli aluksi perustaja-käyttäjiensa rahoittama osuuskuntakirjasto.[1] 1850-luvulle asti se oli Yhdysvaltojen suurin julkinen kirjasto.[2] Ensimmäinen verorahoitteinen kirjasto perustettiin Yhdysvalloissa vuonna 1833.[1]

Suomenkin kirjastot olivat aluksi yksityisiä, ja ne otettiin julkisen sektorin haltuun lähinnä 1800-luvun lopulta alkaen.

Kun puhutaan hyödykkeistä, joita markkinat eivät pysty tuottamaan, mainitaan usein kirjastot ja majakat, vaikka ne ja lähes kaikki muutkin koulutuksesta terveydenhoitoon olivat aluksi yksityisiä.

Benjamin Franklin

Benjamin Franklin oli keksijä ja Yhdysvaltojen perustajaisä sekä Ranskan vallankumouksen kunniakansalainen. Hänen mukaansa on myös nimetty Ranskan suuren vallankumouksen tärkein vallankumouslaulu ça ira, jonka viheltäminenkin oli monessa valtiossa kiellettyä. (Marseljeesi syntyi vasta 1792 ja Napoleonkin kielsi ça iran.)

Franklin oli Thomas Jeffersonin lähin tukija heidän kirjoittaessaan Amerikan vallankumouksen liberaalia itsenäisyysjulistusta (1776). Kaksikon harmiksi kongressi poisti julistuksesta orjuuden lakkauttamisen ennen hyväksymistä saadakseen kaikki itsenäisyyden taakse.

Myöhemmin kaksikko kiihotti Pariisissa ranskalaiset vallankumoukseen, jonka kunniakansalaisiksi heidät valittiin. Franklinin lausahduksesta tehtiin Ranskan suuren vallankumouksen tunnuslaulu ”ça ira” (1790), jonka viheltäminenkin oli laitonta monessa maassa. Marseljeesi syntyi vasta 1792 ja Napoleonkin kielsi ça iran.

Kirjastojen sensuuri

Useimmissa maissa kohutaan siitä, miten kirjastot suosivat tiettyjä poliittisia kantoja valikoimillaan.

Kirjailijoiden sananvapausjärjestö Suomen PENin puheenjohtaja, juristi-kirjailija Jarkko Tontti pitää sananvapauden kannalta ”puistattavana” sitä, että kirjastot torjuvat Jussi Halla-ahon kirjaa. Tontin mielestä kirjanhankintaperiaatteiden pitäisi olla julkisia, verkkosivuilla, ja ristiriitoja herättävät tapaukset pitäisi ratkaista kunnan kulttuuri- ja kirjastolautakunnassa. [3]

Tontti on tunnettu vihreä Halla-ahon vastustaja.

Esimerkiksi Varsinais-Suomessa Halla-ahon kirjaa ei ole lainkaan vaikka sen vastapamflettia löytyy neljä kappaletta. Pääkaupunkiseudulla vastapamflettia on neljä kertaa enemmän, vaikka niitä on lainattu vain 2,5 kertaa, Halla-ahon kirjaa 7,3 kertaa. Suomen Kuvalehti kysyy, onko kohtelu toisintoa 1970-luvun aatteellisesta ja moraalisesta kirjastosyrjinnästä. [3]

Lisätietoja viiteluetteloineen
Kirjasto (Liberalismi.net)
Benjamin Franklin (Liberalismi.net)
Suomenkin kirjastot olivat aluksi yksityisiä (Vapaasana.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s