Kartellit ovat valtion tahallaan tuottamia – rusinoissakin

Kauppojemme rusinat ovat ”Kalifornian auringossa kypsyneitä”, koska vuodesta 1937 valtion kartellinsuojelukomiteat ovat rajoittaneet kymmenien maataloustuotteiden määrän USA:n markkinoilla ”sopivaksi”, mikä nostaa hintoja ja kannustaa tuottajia tuottamaan liikaa vientiin. Miltei poikkeuksetta vakavan haitalliset kartellit ovatkin olleet valtioiden ylläpitämiä, nyt ja historiassa.

Sun Maid -rusinasi ovat ”kypsyneet Kalifornian auringossa”. Niin ovat Rainbow-rusinatkin. Ja Pirkka-rusinat.

Jo Adam Smith kirjoitti, miten minkä tahansa alan yrittäjät juonivat estääkseen vapaan markkinatalouden. Yrittäjät lobbaavat valtiolta yksinoikeuksia, minimihintoja, tukiaisia, tuonnin rajoittamista, tuotantotapasäännöksiä ja muita keinoja estää kilpailua. Juuri tällaisia rusinakartellikomiteoita. Joskus niitä perustavat korruptoitujen poliitikkojen tai virkamiesten sijaan hyvin lobatut poliitikot.

Näin yrittäjät pystyvät nostamaan voittojaan ja varmistamaan asemansa pysyvyyden paljon varmemmin kuin vapailla markkinoilla, joilla pitäisi lobbauksen sijaan keskittyä kehittämään tuotteitaan jatkuvasti paremmiksi ja asiakkaille sopivammiksi ja hiomaan tuotantokustannuksiaan alaspäin.

Kapitalismi on pienten ihmisten etu, ei kapitalistien tai yrittäjien etu.

Valtio määrää tarjonnan

Liittovaltion rusinahallintokomitea, johon kuuluu 47 tuottajaa ja 1 kuluttajien edustaja, päättää rusinan tarjonnasta. Samanlaiset komiteat on kymmenillä muillakin tuotteilla. Tällainen komitea tietysti toteaa, että liikatuotanto uhkaa polkea hintoja kestämättömän alas ja siksi markkinat eivät saa toimia vaan esimerkiksi 47 % rusinoista (2003) pitää jättää myymättä.

Nämä rusinat komitea ottaa viljelijöiltä pakolla ja myy ne vientiin tai antaa pois, vähentää kulunsa ja antaa loput viljelijöille. Tämä keinotekoisen alhainen tarjonta nostaa USA:n hinnat selvästi maailmanmarkkinahintaa korkeammalle ja tuottaa viljelijöille kartellivoitot. Siksi alalle on tullut liikaa viljelijöitä ja vanhatkin viljelijät tuottavat liikaa rusinoita mutta USA:n kuluttajat saavat niitä silti liian vähän liian kalliilla.

Sama ongelma on 30 muullakin maatalousministeriön kartelloimalla tuotteella. Viljelijät käyttävät tavallisia argumentteja: ”Hintaheilahtelut ovat viljelijöille kohtuuttomia.” Oikeasti hintaheilahtelut ovat ”luonnon” keino ohjata tuotantoa ja kulutusta optimaaliseksi. Saksanpähkinöiden ja sitrushedelmien tuottajien vastaavat valtionkartellit lakkautettiin muutama vuosi sitten, eikä siitä koitunut mitään ongelmia.

Suomessakin on satoja valtion ylläpitämiä kartelleja

Valtion osittain tai kokonaan ylläpitämiä kartelleja on maailmassa vähintäänkin kymmeniätuhansia, Suomessakin ainakin satoja. Kartelliyrityksiä tuetaan, kilpailu jopa kielletään lailla, uudet toimintatavat kielletään, tuontia rajoitetaan, TV-, radio- ja matkapuhelintaajuudet jaetaan ”kauneuskilpailuilla” korruptoivalle sisäpiirille, jotteivät kilpailijat pääsisi mukaan – paitsi ehkä vaarattomat.

Kaikkein pahimpia valtion kartellitoimia EU on kieltänyt, esimerkiksi kohta bussiliikenteen ajoreittien yksinoikeudet eivät enää ole sukujen periytyviä etuoikeuksia, vaan kuka tahansa saa palvella matkustajia. Niinikään EU:n määräyksestä valtio ei enää määrää kymmenien alojen tuotteiden hintoja kartelliyritysten toiveiden mukaisesti kuten vielä 1990-luvun alussa lukemattomilla aloilla maataloudesta sähköalaan.

EU tosin itse interventiovarastoillaan toimii vähän samaan tapaan kuin USA:n komiteat: ostaa viljaa, voita, maitojauhetta ym. niiden ollessa ”liian halpoja” ja myy esimerkiksi ulkomaille. Suomen maaseutuvirasto kertoo ylpeänä: ”Intervention tavoite on tiettyjen EU:ssa tuotettujen ja kalastettujen tuotteiden hintatason vakauttaminen. – – EU:n interventiovarastoon ostetaan esim. rasvatonta maitojauhetta, voita, vehnää. Tukea maksetaan silakan sekä hedelmien ja vihannesten markkinoilta poistamisesta.” Oikeasti!

Sähköliikekartelli Suomessa

Hyvä esimerkki on sähköliikkeiden kartelli, jota valtio piti yllä estämällä kilpailun, eikä edes salaa. Kansanhuoltoministeriön pyynnöstä Suomen Sähkötukkuliikkeiden liitto SSTL laati yhtenäishinnaston, joka julkaistiin myös asetuskokoelmassa 18.6.1941. Sääntelyä ei lopetettu edes sodan päätyttyä. Myös valtion muu sääntely kuten kansalliset standardit ja tuontilisenssit vahvistivat kartellia. Lopullisesti SSTL:n hoitama yhteishinnoittelu jouduttiin lopettamaan vasta 1990-luvun alussa.

Vuoden 1958 kartellilain myötä SSTL rekisteröityi julkiseksi kartelliksi ja alkoi sakottaa jäseniään, jotka rikkoivat sen kilpailua estäviä määräyksiä. Vasta 1980-luvuilla kilpailu pääsi murentamaan kartellin.

Ovatko nämä tiedot peräisin SSTL:n vihollisten panettelusta? Ei, vaan liiton omasta historiikista, melkein suoria sitaatteja.

Kartellit eivät pidä – ilman valtion apua

Historia osoittaa, että melkein aina yritykset muodostaa kartelleja ovat jääneet vaatimattomiksi. Kartellin hyöty tuottajille vaatii jäseniä vähentämään myyntiään, koska korkeammalla hinnalla kaikki ei mene kaupaksi. Mitä enemmän kartelli onnistuu nostamaan hintaa, sitä enemmän sen jäsenten kannattaa pettää kartellia myymällä salaa ja sitä enemmän uusien kilpailijoiden kannattaa tulla markkinoille.

Toisinaan suuryritykset ovat ostaneet uusia kilpailijoita pois, mutta sitten on perustettu aina lisää uusia, ja hinnanpönkitys on epäonnistunut. Kartelli siis tarvitsee avukseen valtion estämään kilpailun kokonaan tai ainakin vaikeuttamaan pienten tai uusien yritysten toimintaa.

Antitrustilait olivat turhia

Esimerkiksi Yhdysvalloissa puhutaan aina rosvoparoneista ja antitrustilaeista, joilla pahat kartellit murrettiin. Taloustieteilijöiden mukaan tämä ei pidä paikkaansa: kartellit eivät onnistuneet tuottamaan merkittäviä voittoja vaan pikemminkin tappioita.

Kun antitrustilakien myötä markkinoita hallinnut tupakkayritys hajotettiin osiin, tupakan hinta ei laskenut. ”Monopoliyhtiö” oli tehnyt voittoja suurtuotannon mittakaavaeduilla, ei kuluttajien kustannuksella. Jos olisi, muiden olisi kannattanut perustaa kilpailevia yrityksiä vuolemaan voittoja hieman halvemmalla hinnalla.

Hajottaminen siis haaskasi tupakantuotantoon ylimääräisiä kansantaloudellisia kustannuksia ja resursseja, joita olisi voinut käyttää johonkin hyödyllisempään ja talouskasvua lisäävään. Vaikka ne pääomat olisivat menneet sen suuren tupakkayhtiön omistajille – tosin silloinkin osa olisi hintajoustojen vuoksi mennyt sidosryhmille – pääomien kasautuminen olisi lisännyt muiden alojen investointeja, työn tuottavuutta ja talouskasvua koko maailmantaloudessa.

Kartellit ja monopolit ovat pahimmillaankin onnistuneet vain tilapäisissä tai vähämerkityksisissä hinnankorotuksissa – paitsi että valtioiden puuttuessa asiaan ovatkin alkaneet toimia ja tuottaa suuria tappioita kuluttajille ja koko kansantaloudelle.

Valtion kartellit ovat paljon pahempia – ja yleisiä

Turun yliopiston tutkimuksen mukaan lakisääteisen monopolin ylläpitäminen aiheuttaa yhteiskunnallisia kustannuksia, kun lakisääteisen monopolin omaava yritys joutuu puolustamaan monopoliaan turhin kustannuksin viestinnällä ja voimakkailla suoralla vaikuttamisella päättäjiin. Tällaisesta kokonaistaloutta vahingoittavasta hyödyntavoittelusta käytetään nimitystä välistäveto.

Tavalliset monopolit joutuvat reagoimaan potentiaalisiin kilpailijoihin parantamalla toimintaansa mutta lakisääteiset monopolit yrittävät estää kilpailua lainsäädännön kautta, tutkimus kertoo. Monopoli tuottaa allokatiivista tehottomuutta, tuotannollista tehottomuutta ja dynaamista tehottomuutta, mm. monopoliyrityksen toiminta, innovointi ja kustannustehokkuuden parantaminen jäävät heikommiksi. Kolmasosa vuosien 1985 – 2000 talouskasvusta on johtunut luovasta tuhosta, jonka valtion tukemat monopolit ja kartellit estävät muun aiheuttamansa tehottomuuden ohella.

Lisätietoja
(Nämä artikkelit kertovat lähteet useimmille artikkelin faktoille.)
Kartelli (Liberalismi.net)
America’s raisin regime: De minimis curat lex (The Economist Yhdysvaltain valtion tukemista tuotantokartelleista)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s