Krugman: valtio ei saa säästää edes turhista hoidoista

Arvostettu vasemmistolainen professori Jeffrey Sachs arvostelee Paul Krugmanin yltiökeynesiläisen elvytyksen vaarantavan laajan hyvinvointivaltion. Krugmanin mukaan nyt taantumassa pitäisi lisätä julkisia menoja vieläkin enemmän eikä edes tuhlausta tai tarpeettomia hoitoja saa leikata pois.

Krugman: haaskatkaa rahaa taantumassa

Paul Krugmanin mielestä edes turhaa rahanhaaskausta ei saa lopettaa taantumassa, vasta myöhemmin:
Juuri nyt millaisen tahansa tuhlauksen leikkaaminen vahingoittaa taloutta … jopa puolustusmenojen, jopa tuhlaavien puolustusmenojen … tämä ei tarkoita, etteikö pitäisi etsiä keinoja vähentää tuhlausta, mutta juuri nyt pitkälti kulutus on kulutusta. Pitkällä aikavälillä haluan tehdä haluamani kaltaisen uudistuksen ja lopettaa maksamasta liikaa Medicaresta ja lopettaa tarpeettomat hoidot. Mutta juuri nyt se tarkoittaa vähemmän tuloja sairaaloille – se on ongelma kansantaloudelle.

Itse Keynes ei ollut läheskään yhtä ”keynesiläinen”.

Rahaelvytys esti laman, ei finanssielvytys

Columbian yliopiston Earth Institutea johtavan Sachsin mukaan keskuspankin rahapoliittinen elvytys (eli matalat korot ym.) esti laman, ei valtion finanssipoliittinen elvytys (eli velaksi eläminen). Fedin pääjohtaja Ben Bernankea sanotaankin Helikopteri-Beniksi, koska hän virkaan astuessaan lupasi pudotella seteleitä helikoptereista laman tullen.

Vuosien 2008 – 2009 vaihteen kriisi ei johtunut keynesiläisittäin kokonaiskysynnän vähyydestä vaan oli lainamarkkinoiden paniikki, jonka Fed hillitsi hukuttamalla markkinat likviditeettiin (maksukykyyn). Toisin kuin suuressa lamassa, nyt esimerkiksi yritysten voitot ovat korkeita ja maailmantalous kasvaa 3 – 4 % vuodessa, joten globaalia kysyntää on.

Helsingin Sanomien (2009) mukaan tutkimukset ovat osoittaneet julkisen kulutuksen olevan veronalennuksia huonompi elvytyskeino ja veronkorotusten tuottavan taantumia varmemmin kuin menoleikkausten, lisäksi ”tutkijat John Cogan, John Taylor ja Volker Wieland etsivät todisteita siitä, että Yhdysvaltojen elvytyspaketti [finanssikriisiin] vaikuttaisi talouteen. He eivät tällaisia todisteita löytäneet.”

Rakenteelliset ongelmat

Kongressin budjettitoimiston (CBO) keynesiläinen malli osoittaa, että talous on nyt kriisivuosina ja aiemminkin 2000-luvulla kasvanut paljon odotettua vähemmän rakenteellisten ongelmien vuoksi. Näitä ongelmia ovat mm. töiden automatisointi ja vieminen ulkomaille, matalataitoisen työvoiman vähentyvä tarve, työntekijöiden väärät taidot, rikkinäinen infrastruktuuri ja globaali energian ja ruoan hinnannousu. Sachs vaatii siksi valtion panostusta infrastruktuuriin ja työntekijöiden taitoihin.

Krugmanin teesit

Sachsin mukaan Keynes varoitti vuonna 1937, kun Britannian työttömyys oli vielä kymmenisen prosenttia, että elvytyksellä sinänsä ei sitä voisi enää juuri parantaa vaan tarvitaan rakenteellisia toimia. Sachs kutsuu karkeaksi keynesiläisyydeksi, Krugmanin politiikkaa, joka Sachsin mukaan menee paljon Keynesiä pidemmälle. Karkean keynesiläisyyden periaatteisiin kuuluu:
(1) Kertoimet ovat suuria ja ennustettavia. Valtion dollarin lisäkulutus siis lisäisi kansantuotetta yli dollarilla ”kerroinvaikutuksen” vuoksi.
(2) Yhdysvaltain työllisyys- ja kasvuongelmat johtuvat lähes vain suhdanteesta, eivät ole rakenteellisia, ja siksi ne voi korjata lyhyen aikavälin elvytyksellä.
(3) Nopeasti kasvava velka on lähinnä hyvä asia, koska korot ovat nyt matalia.
(4) ”Kulutus on kulutusta”: on aika samantekevää, mihin valtion rahat nyt kulutetaan, kunhan kulutetaan. Tämä palvelee haaskausta ja välistävetoa, molempien puolueiden omaneduntavoittelua.

Krugman puolustaa kohtaa (3) sillä, että velan suhde kansantuotteeseen pysyy melko vakaana. Sachsin mukaan tämä johtuu vain siitä, että hallitus torjui Krugmanin vaatimukset lisävelkaantumisista.

Obaman elvytyslinja on nostanut velan 41 %:sta 76 %:iin kansantuotteesta tuottamatta kestäviä hyötyjä. Jos Krugmanin ohjeita olisi kuunneltu, pian ylitettäisiin 90 %. Obamaa Sachs syyttää populistisesta ja lyhytnäköisestä ”elvytyksestä”. Hänen mukaansa vuonna 2009 kongressin ollessa vasemmistolla olisi ollut helpompi toteuttaa Sachsin vaatima laaja valtion investointiohjelma.

Sachs huomauttaa, että sekä teoria että käytäntö osoittavat kohdan (1) vääräksi. Esimerkiksi kotitaloudet voivat käyttää tilapäisen tulonsiirron tai veroalennuksen maksaakseen velkojaan eikä kulutukseen. Lisäksi yritykset voivat huolestua valtion velkaantumisesta, koska se uhkaa johtaa myöhempiin veronkorotuksiin, ja pidättäytyä investoimasta maahan.

Vasemmalta ohi

Kohtaa (4) Sachs arvostelee siitäkin, että se vahvistaa ihmisten käsitystä huonona veronmaksajien rahojen hoitajana, mikä heikentää Sachsin toivomien korkeiden julkisten menojen suosiota.

Sachsin mukaan Keynes itse oli paljon hienovaraisempi, ja Sachsin hienovaraisempaan politiikkaan kuuluisi:
(A) Vuosikymmenen mittainen investointiohjelma infrastruktuuriin, uusiutuvaan energiaan, pikarautateihin, työllisyyskoulutukseen yms.
(B) Maksut/tullit infrastruktuurista ja muut tulot, joilla näitä investointeja kustannetaan.
(C) Verotulojen lisääminen, painopisteinä hyvätuloiset, pääomatulot, yritysten varallisuus, finanssitransaktiot, offshore-tulot, veroparatiisit, yritysten siirtohinnoittelu ja hiilipäästöt.

Kohdat (A) ja (C) kilpailevat vasemmistolaisuudessaan tiukasti Suomen kommunistisen puolueen kanssa. Tämä arvostelu tulee todellakin vasemmalta ja haastaa Krugmanin aseman vasemmiston johtajana.

Lisätietoja
Professor Krugman and Crude Keynesianism (Jeffrey Sachs, professor, director, Earth Institute at Columbia University. Huffington Post. Esittää melkein kaikki kirjoituksen väitteet.)
Talouselvytys (Liberalismi.net)

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s