…kuin luonnontieteilijät, toteaa yhteiskuntatieteilijä Edward Dutton Oulun yliopistosta. Tutkimuksen ero säilyi, vaikka relevantit persoonallisuustekijät kontrolloitiin älykkyysosamäärää lukuun ottamatta. Älykkyyden vähäisyyden yhteys ekstremismiin ja uskonnollisuuteen on todettu aiemminkin. Ääri-ideologiat toimivat uskontojen korvikkeina. Ne tarjoavat helppoja maailmanselityksiä ja poistavat ikävän epävarmuuden tunteen.

Kulttuuriantropologi Duttonin tutkimuksen julkaisi tiedelehti Interdisciplinary Journal on Research and Religion. Siinä tutkittiin Yhdysvaltojen ja Britannian huippuyliopistojen professoreita. Ääri-ideologiat kumpaankin suuntaan olivat yhteydessä matalampaan älykkyysosamäärään, samoin uskonnollisuus.

Joissain aiemmissa tutkimuksissa on todettu biologit kaikkein ateistisimmiksi, joten pelkkä älykkyys ei selittäne ilmiötä.

Yhteiskuntatieteellinen Inside Higher Education -populaarilehti lyttäsi tutkimuksen vähän kepein perustein, varmaan siksikin, että psykologian professori Richard Lynn oli toinen tekijä. Tätä tulosta ei tietenkään voi suoraan pitää koko väestöön yleistettävänä.

Miten luotettavia ne aiemmat tulokset ovat? Vaikea sanoa lukematta maksullista artikkelia. Täällä linkataan tuloksiin, joiden mukaan luonnontieteiden opiskelijoiden GRE- ja SAT-arvot ovat selvästi korkeampia. Entä ne aiemmat tulokset uskonnollisuudesta ja ekstremismistä?

Wikipedian Religiosity and intelligence ei ota isommin kantaa. Ainakin uskonnottomuus on yhteydessä korkeaan älyllisyyteen, ehkä älykkyyteenkin.

Älykkyys on yhteydessä arvo- ja talousliberalismiin?

Psychology Today kirjoittaa, että Britanniassa ja Brasiliassa älykkyys oli koko väestössä yhteydessä poliittiseen maltillisuuteen (ÄO 105 vs. 94), Yhdysvalloissa kollege-opiskelijoilla ekstremismiin, arvoliberalismiin ja sääntelyn vähentämiseen (talousliberalismiin), ”libertarians take note”. On epäselvää, johtuuko ero kulttuurista, iästä, kapeammasta otoksesta vai muusta.

Suomessa eräässä vinoutuneessa kyselyssä huippuälykkäät kannattivat oikeistopuolueita selvästi väestöäkin useammin, ja samaa on havaittu paikoin muuallakin, joten artikkeli arvelee, että oikeisto-vasemmistoakseli on tässä liian epätarkka ja talous- ja arvoliberalismin erotteleva The World’s Smallest Political Quiz (ks. olennaisesti sama suomeksi: minuutin politiikkatesti) olisi parempi, jos kerran molemmat liberalismin aspektit ovat yhteydessä korkeampaan älykkyyteen.

Joka tapauksessa kyse on vain keskiarvoista. Vaikka Dutton olisi oikeassa, ekstremisteissäkin on huippuälykkäitä. Yhteiskuntatieteissäkin on huippuälykkäitä ja maltillisia ihmisiä, mutta ehkä heitä kaivattaisiin niihin enemmän ja vähemmän ekstremistejä ja keskinkertaisuuksia.