Kaikki maksavat 94,5 % työttömyysvakuutusmaksuista, mutta vain työttömyyskassojen jäsenet saavat vakuutuksen. Tällä 95 %:n sakolla yritetään pakottaa kaikki kassojen jäseniksi. Ennen oli lähes mahdotonta olla kassan jäsen olematta liiton jäsen, ja vieläkin yhteys valitettavasti toimii.
Ansiosidonnaista saavat vain työttömyyskassojen jäsenet, vaikka kaikki 17-64-vuotiaat työssäkäyvät maksavat työttömyysvakuutusmaksua, joka kattaa 55 – 58 % kuluista, ja valtio 37-39 %; kassojen jäsenmaksut vain 5,5 %. Perustuslakivaliokunnan mukaan maksu on veroluonteinen. Sata-komiteassa kaavailtiin kaikille yhteisen työttömyyskassan perustamista, jolloin kaikki saisivat ansiosidonnaista korvausta, mutta ay-liike vastusti tätä ja se ei toteutunut.
Kansanedustajat Elina Lepomäki ja Osmo Soininvaara, professori Heikki Hiilamo, Vattin ylijohtaja Juhana Vartiainen ja Valtiontalouden tarkastusviraston pääjohtaja Tuomas Pöysti ehdottivat 23.1.2015 kaikille samaa oikeutta ansiosidonnaiseen työttömyysturvaan kassajäsenyydestä riippumatta. Helsingin Sanomat myönsi nykyisen järjestelmän epäreiluksi ja aloitteen lupaavaksi muttei uskonut ay-liikkeen suostuvan siihen ja piti parempana toteuttaa se taloudellisesti parempana aikana.
Myös Norjassa ja Islannissa ansioturva kuuluu kaikille. Valtiovarainministeriön Mauri Kotamäki ja Jukka Mattila puolsivat ehdotusta. He pitivät nykymallia samaan tapaan epäoikeudenmukaisena kuin sitä, että kaikki sairasvakuutusmaksua maksavat palkansaajat eivät saisi palkallista sairauslomaa tai eläkevakuutusmaksujaan vastaan eläkettä. Heistä kassojen 5,4 %:n osuus rahoituksesta voidaan hoitaa nostamalla työttömyysvakuutusmaksu 1,1 %:iin 0,65 %:sta tai lyhentämällä ansioturvan kestoa. Ratkaisu paitsi lisäisi oikeudenmukaisuutta myös pienentäisi tuloeroja. Hallinnolliset kulut vähenisivät, kun peruspäiväraha katoaisi kaikkien saadessa ansiosidonnaista.
Hiilamon mukaan on väärin, että työttömyysvakuutusta maksavat eivät saa korvausta, aivan kuin ateistien pitäisi maksaa kirkollisveroa. Nykyjärjestelmässä ammattiliitot eivät ole täysin vastuussa työttömyydestä, mikä johtaa moraalikatoon ja ehkä ylisuuriin palkkavaatimuksiin. Monet ammattiliitot vastustivat Hiilamon ym. esitystä.
Ammattiliittojen vallalle keskeistä on jäsenmäärä, ja liitot hämärtävät liittojäsenyyden ja kassajäsenyyden rajaa saadakseen useamman harhautettua jäsenikseen. Lisäksi kassojen maksuilla rahoitetaan niihin työpaikkoja liittojen ansioituneille aktiiveille, mikä käytännössä lisää liittojen keskustyöntekijöiden lukumäärää.
Helsingin Sanomien uutistoimittaja Marja Salmelan mukaan vuonna 1985 luotu ansiosidonnainen työttömyysturva saattaa olla nykyään ongelmallinen, esimerkiksi 30-50-vuotiaiden työllisyys on pudonnut yli 90 prosentista lähelle 80 prosenttia, ja Tanskan malli saattaisi tarjota mallin tarvittavalle uudistukselle.
Vapaasana.net 