Oikeus kielsi työpaikan älykkyystestit, ja siksi rahaa tuhlataan tutkintoihin?

Korkein oikeus kielsi työpaikkoja edellyttämästä tiettyä yleistä älykkyyttä tai lukion suorittamista, koska ne sortavat mustia: ”whites register far better on the Company’s alternative requirements than Negroes.” Siksi työnhakijat osoittavat älyään suorittamalla yliopistotutkinnon?

Päätös – Griggs v Duke Power Co (1976) – on yhä voimassa. Sen mukaan älykkyystestejä ja lukion suorittamista saa edellyttää vain, jos se on liiketoiminnalle välttämätöntä. Vuoden 1989 Wards-oikeustapauksessa todettiin riittäväksi todisteet liiketoiminnallisesta oikeutuksesta testeille. Siksi vuonna 1991 Civil Rights Act -lakia tiukennettiin niin, että nekään eivät enää riitä. Tietenkin julkinen sektori vapautettiin testirajoituksista, vuoden 1976 Washington-tapauksen mukaan.

Griggs-päätöksen vuoksi yritykset eivät uskalla käyttää älykkyystestejä. Siksi ihmiset kuluttavat vuosia elämästään yliopistoissa suorittaen vaikkapa taidehistorian tutkinnon osoittaakseen työnantajille älykkyytensä ja kykynsä epäsuorasti. Tämä on valtavaa tuhlausta. Paitsi että Scott Alexanderin mukaan tämä tuskin on koko totuus. Älykkyystestejä käytetään kyllä rekrytoinnissa monissa muissa maissa, Suomessakin, muttei niin paljon kuin voisi odottaa. Tunnollisuus ja ahkeruus ennustavat menestymistä älykkyyttäkin paremmin, ja tutkinto mittaa niitäkin. Tutkinnosta voi olla etua työssäkin, vaikka osa olisi saanut enemmän etua työkokemuksen ja palkan kerryttämisellä.

Irtisanomisen ja työilmapiiriongelmien tultua yhä kalliimmiksi Suomessakin älykkyys- ja persoonallisuustestit ovat nyt yleistyneet. Ehkä ongelma on korjaantumassa. Älykkyystestit ovat paljon persoonallisuustestejä luotettavampia.

Linkkejä
Signalointiteoria (L.net), jonka mukaan iso osa koulutuksesta on kykyjen signalointia mahdollisille työnantajille. Sveitsin menestystä on selitetty sillä, että siellä töihin mennään nuorina.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out / Muuta )

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s