Venezuelassa presidentti palkitsee kannattajiaan oikeudella ostaa valuuttaa alihintaan. Kun hinnat on säännelty, syntyy pula ja jonoja. Tällöin diktaattori voi palkita kannattajiaan ja rangaista vastustajiaan määräämällä, kuka saa ostaa. Maduro antaa kannattajiensa ostaa ulkomaanvaluuttaa alihintaan, jolloin nämä voivat myydä sen markkinahintaan ja tehdä voittoa. Putin antaa suosikeilleen yksinoikeuksia, jolloin nämä voivat myydä tuotteet ylihintaan. Suomessakin näitä suosikkeja ovat myös julkisen sektorin tuottajat, joille on annettu monopoli alkoholin, terveydenhoidon ja monen muun asian tuottamiseen. Heistäkin vain osa hyötyy, koska valtion tehottomat johtamisjärjestelmät tekevät usein työpaikat ikäviksi.

Yli 75 % venezuelalaisista vastustaa presidentti-diktaattori Nicolás Maduroa, mutta sosialismi pysyy vallassa armeijan tuella, Hesari kertoo. ”Sotilasjohto hallitsee myös valtiollista ruoanjakelua.” ”Vuosien epäonnistuneen sääntelytalouden ja huonon hallinnon jälkeen ruokajonot ovat pitkiä ja lääkkeistä on kova puute. Lapsikuolleisuus lisääntyy, samoin monet jo aikoinaan kuriin saadut taudit, kuten malaria.” Hugo Chávezkin tuli tunnetuksi epäonnistuneena sotilasvallankaappauksen yrittäjänä vuonna 1992. Kuuban tiedustelupalvelu toimii Venezuelassa ahkerasti Maduron tukena, samoin epäviralliset aseryhmät, ”colectivot”.

Tutkimuksen mukaan sääntely selittää 71 % korruptiosta, kun sääntelyä mitataan taloudellisen vapauden indeksin mataluudella ja korruptiota Transparency Internationalin indeksillä. Painottamalla taloudellisen vapauden indeksin osatekijät niiden korruptiovaikutuksen mukaan selitysaste nousisi, ja jos aiempien vuosien sääntelyn haitat laskettaisiin mukaan, tulos olisi ehkä lähes 100 %.

Keinoja käyttää sääntelyä omien tukemiseen ja toisinajattelijoiden sortamiseen ja vapaan median vaientamiseen on loputtomiin. Valtion tiedotusvälineet ovat yksi keinoista, sekin Venezuelassa ahkerasti käytössä, toinen kilpailijoiden vainoaminen viranomaismääräyksillä, millä Putin on lähes tuhonnut Venäjän vapaan median. Omaisuudensuoja on vapaan tiedonvälityksen minimiedellytys. Omaisuudensuojaindeksin kärjessä ovat Pohjoismaat (Suomi 2., Ruotsi 3., Norja 5.), Uusi-Seelanti ja Sveitsi. Taloudellisen vapauden indekseissäkin Pohjoismaat ovat yhä melko korkealla, vaikka eräät muut ovat menneet ohi.

Mitkä ovat sinusta leimallisia esimerkkejä sääntelyn tuottamasta korruptiosta?