CETA-sopimus Kanadan kanssa tulee eduskuntaan 9.5. Suomalaiset olisivat halunneet myös TTIP-sopimuksen USA:n kanssa, mutta vapaakauppavastaisen Trumpin valinta pilasi sen. Taloustieteilijöistä 0 % vastustaa vapaakauppaa, kansastakin vain pieni tietämätön vähemmistö. Pohjoismaat ovat vapaakaupan johtavia maita; siihen vaurautemme perustuu. Jopa Marx, Krugman ja Tobin kehuivat vapaakauppaa ja globalisaatiota: se vaurastuttaa ja tekee suvaitsevaiseksi.

Vain 5 % johtavista taloustieteilijöistä oli epävarma väitteestä: ”Vapaampi kauppa lisää tuotannon tehokkuutta ja tarjoaa kuluttajille parempia vaihtoehtoja, ja ajan mittaan nämä hyödyt ovat paljon suurempia kuin mitkään vaikutukset työllisyyteen.” Kukaan ei ollut eri mieltä. Sama koski väitettä ”Keskimäärin Yhdysvaltojen kansalaiset ovat voineet paremmin NAFTA-sopimuksen aikana kuin olisivat voineet, jos Yhdysvaltojen, Kanadan ja Meksikon kaupan aiemmat säännöt olisivat olleet voimassa.”

Myös vasemmistolaisten taloustieteilijöiden kesken vallitsee asiasta tieteellinen konsensus. Se on paljon ottaen huomioon, että lähinnä vain vasemmistolaisimmat opiskelijat jättäytyvät taloustieteen tutkijoiksi.

Harvardin taloustieteen professori N. Gregory Mankiw on sanout: ”Harva väite kerää taloustieteilijöiltä niin laajan yksimielisyyden kuin se, että avoin maailmankauppa parantaa talouskasvua ja nostaa elintasoa.”

Nobel-palkittu keynesiläinen taloustieteilijä James Tobin sanoi kannattavansa, että Attac ”väärinkäyttää minun nimeäni” ja että hänellä ei ole mitään yhteistä Attacin kanssa. Tobin kannattaa vapaakauppaa kuten taloustieteilijät yleensäkin, samoin WTO:ta, IMF ja Maailmanpankkia – ”kaikkea, mitä vastaan nämä [attacilaiset] hyökkäävät”.

Marx ja Engels kehuivat Kommunistisessa manifestissa, että vapaakauppa ”pakottaa barbaarien piintyneimmänkin muukalaisvihan antautumaan”. Jo 1700-luvun filosofit puolustivat vapaan vaihdon vähentävän ihmisten vihamielisyyttä, koska myös vieraista ja vastenmielisistä ihmisistä saattoi hyötyä käymällä kauppaa heidän kanssaan. Tämä kannustaa olemaan käymättä heidän kimppuunsa. Näin sodat vähenisivät. Nyt kauppa onkin ehkä vapainta ikinä ja sotia on vähemmän kuin koskaan ennen.

Myös Montesquieu ja Voltaire ylistivät kaupan ja pörssin tuomaa sopua ja Thomas Paine korosti maailmankaupan toimivan ”ihmissuvun sydämellistämisen puolesta”

Suomessa 62 % ja koko EU:ssa 58 % kannatti TTIP-sopimusta USA:n kanssa (2014). Vastustajia oli 21 % ja 25 %. CETA on vastaava Kanadan kanssa, lievempi kuin TTIP:n 2014-versio. Vapaakauppavihamielisen Trumpin vuoksi TTIP kaatui. Kansallissosialistit ovat kaikkein vihamielisimpia vapaakauppaa kohtaan.

Krugman: kehitysmaat ovat vaurastuneet vain globalisaatiolla

Vasemmistolainen taloustieteilijä Paul Krugman on sanonut, että ”Jokainen 1900-luvun onnistunut esimerkki taloudellisesta kehityksestä – joka tapaus, jossa köyhä valtio on työstänyt tiensä kohtuulliseen tai ainakin dramaattisesti parempaan elintasoon – on tapahtunut globalisaation kautta, tuottamalla maailmanmarkkinoille pikemmin kuin pyrkimällä omavaraisuuteen”.

Kaupan vapautuminen toi hyvinvointia kehitysmaihin

YK:n UNDP:n raportti kertoi inhimillisen kehityksen mittareiden osoittavan huomattavaa paranemista 2000-luvulla. Syynä tähän on kaupan kasvu. Globalisaatio on vähentänyt kaupan esteitä ja levittänyt tuotantoketjuja valtionrajojen yli. Tämä on kiihdyttänyt köyhien maiden talouskasvua. Niiden osuus maailmankaupasta kolminkertaistui 1980 – 2011.

WTO:n vuonna 2013 aikaansaama kaupan helpottamista koskeva sopimus tuottaa arviolta 700 miljardia euroa ja 21 miljoonaa uutta työpaikkaa. Kansainvälisen kaupan professori Pertti Haaparanta ei esittänyt lukuja mutta arvioi, että vaikutus voi olla hyvin suuri, koska ”kaupan esteet ovat paljon suurempia kuin tullit.” Hänen mukaansa sopimus on merkittävä ja eri toimialat ja kehitysmaiden vientihyödykkeet hyötyvät siitä yhtä lailla. Se auttaa kehitysmaita pääsemään rikkaiden maiden markkinoille. Haaparanta toivoo, että sopimus poistaa EU:n turhat kansalliset ja hallinnolliset säännöt. Sopimus oli WTO:n ensimmäinen lähes 20 vuoteen. Haaparannan mukaan valtiot suostuivat sopimukseen parantaakseen talouskasvua.

Lisää vapaakaupasta ja artikkelin lähdeviitteet

Kuva: Mielenosoitus köyhtymisen ja kurjuuden puolesta CETA- ja TTIP-sopimuksia vastaan (Bryssel, 2016, M0tty). CETA-päivämäärä korjattu 9.5.