Keskustan konservatiivisiipi vastustaa hedelmöityshoitoja muille kuin heteropareille

Eduskunta on jo parin vuosikymmenen ajan yrittänyt säätää lakia hedelmöityshoidoista. Edellinenkin hallitus veti esityksensä takaisin sen aikaansaaman riitelyn vuoksi. Nyt hallitus on jälleen asialla. Valitettavasti näyttää yhä siltä, että ilman lakia pärjätään paremmin kuin lain kanssa: vapaaehtoiset aikuiset voivat puuhata keskenään mitä haluavat toisten kieltämättä.

Japanin kansa äänesti itselleen liberaalimman tulevaisuuden

Nuorekkaana uudistajana pidetty Junichiro Koizumi valittiin Japanin pääministeriksi vuonna 2001 yhdeksäntenä pääministerina Japanin kymmenen vuoden talouskurimuksen kuluessa. Hänellä oli alussa 65 %:n kansansuosio, osin mielikuvasyistä, olihan hän puolueensa ulkopuolinen kapinallinen, komea ja huumorintajuinen entinen sosiaaliministeri, joka puhui kipeiden talousuudistusten tarpeesta.

Elintapojen kustannukset on maksettava itse?

Viime viikot on keskusteltu siitä, kun Sitran yliasiamies Esko Aho ehdotti, että terveytensä laiminlyövät ihmiset saisivat itse maksaa osan sairastelustaan. Libertaristien mielestä kaikki saisivat vastata kokonaan itse aiheuttamistaan menoista, jolloin oikeudenmukaisuus olisi täydellinen, mutta millainen liberaali malli toteuttaisi huolenpidon kaikista tinkimättä silti kovin paljon oikeudenmukaisuudesta?

Keskusta vaati hallitusta eroamaan, kun se ei alentanut bensiiniveroa

Edellisen hallituksen aikana Keskusta vaati hallitusta eroamaan, kun se ei alentanut bensiiniveroa. Nyt ollessaan hallituksessa se ei ole itse alentanut bensiiniveroa, vaikka bensiinin hinta on paljon korkeampi kuin tuolloin.

Nykyopposition kovistellessa Keskustaa puolue on käyttänyt selityksenä sitä, että silloinen hallitus oli korottanut veroa liian korkealle. Tämä on pelkkä tekosyy, koska vero on yhä sillä täsmälleen samalla ”liian korkealla tasolla”. Itse asiassa bensiinistä peritään nyt vielä enemmän veroja kuin tuolloin ja lisäksi nettohintakin on korkeampi.

Öljyn hinnannousu – hyväksi?

Öljyn tuorein hintapiikki johtuu jalostetun öljyn tuotantokapasiteetin tilapäisestä vähenemisestä. Hinta nousee tasolle, joka kannustaa riittävästi vähentämään kysyntää ja lisäämään tarjontaa, niin että öljy jälleen riittää.

Jos valtiot reagoisivat tähän laskemalla öljyn veroja, vastaavat tulot menisivät öljy-yhtiöille valtion sijaan, sillä öljyn hinta ei voi laskea ennen kuin tarjonta lisääntyy tai kysyntä vähenee.

Budjetti 2006: sanoja, ei tekoja

Hallitus teki nopeasti vuoden 2006 vaalibudjetin. Koska vaalit ovat maaliskuussa 2007, useimmat etuuskorotukset ajoitettiin vuoden 2006 syksylle. Näin ne eivät juuri näy tämän hallituksen budjettien epätasapainossa vaan tulevat rasittamaan vasta seuraavan hallituksen budjetteja, mutta silti tämä hallitus ottaa niistä kunnian. Vaalibudjetti paisui 39,5 mrd. euroon, 4,4 % eli inflaatiota, palkankorotuksia ja talouskasvua nopeammin.

Köyhät kyykkyyn

Apu tuhoaa Afrikan

Der Spiegel -lehdessä kenialainen talousasiantuntija James Shikwati kertoo, että apu Afrikkaan aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää. Hän pyytää rikkaita maita lopettamaan kehitysavun.

Budjetin tierahoja kylvetään sattumanvaraisesti

Vaikka jatkuvasti valitetaan hyvinvointivaltion kuihduttamisesta, todellisuudessa valtion jakamat rahat ovat lisääntyneet puolella ja kuntien jakamat rahat sitäkin enemmän, vaikka vertailukohdaksi otettaisiin lamaa edeltäneet huippuvuodet, vaikkapa vuosi 1989. Veroja ym. valtio kerää tuplasti niin paljon kuin tuolloin, valtion talousarvion (budjetin) loppusumma onkin jo 39,4 miljardia euroa vuodeksi 2006.

Asuntokuplan puhkeamisesta globaali lama?

Arvostettu brittilehti The Economist kirjoittaa, että kehittyneiden maiden asuntokiinteistöjen arvo on noussut viidessä vuodessa 40 biljoonasta 70 biljoonaan dollariin, siis noiden maiden vuoden bruttokansantuotteen verran. Vastaava osakenousu oli pahimmillaankin vain 0,8 vuoden BKT:n suuruinen, 20-luvun lopun ”suurta lamaa” edeltänyt vain 0,55 BKT:tä.