Ruotsin kielteinen tulos kansanäänestyksessä euroon liittymisestä muistuttaa, että joudumme vielä hyvin pitkään vaihtamaan valuuttaa Ruotsin läpi kuljettaessa, kun taas Baltian maat saattavat siirtyä euroon aiemmin. Syyskuun kuluessa äänestivät sekä Viro (14.9.) että Latvia (20.9.) selvin luvuin EU:hun liittymisen puolesta. Latvia oli viimeinen niistä yhdeksästä uudesta jäsenmaasta, jotka ovat vuoden mittaan äänestäneet liittymisestään EU:hun.

Porvaripuolueiden nuorisojärjestöt perustavat 5.10. yhteisen järjestön vastavoimaksi vasemmiston hegemonialle. Jäseniksi tulevat keskustan, kokoomuksen, kristillisdemokraattien ja Rkp:n nuorisojärjestöt. Hankkeen puuhamiehiä ovat keskustanuorten Sami Sulkko ja kokoomusnuorten Juho Romakkaniemi, jotka ovat aiemminkin vaatineet porvariyhteistyön tiivistämistä.

Helsingin Kaivopuiston liepeillä Harakan saarella oli elokuun lopulla aistittavissa sangen raikkaita, kepeän vapaita tuulia—perin toisenlaisia kuin ne, jotka puhalsivat samoihin aikoihin raskaina Euroopan Unionin byrokraattisissa syövereissä. Tuolla saarella, joka sijaitsee sopivasti likellä monien maiden suurlähetystöjä, kokoontui tuolloin Amorph!03-festivaali eli maailman ensimmäinen mikrovaltioiden konferenssi. Samanaikaisesti toisaalla viitoitettiin Euroopan Unionin tietä kohti sentralistista liittovaltiota.

Johan Norbergin Suomen Kuvalehdessä ja Vapaassa Sanassa julkaistua kolumnia kritisoitiin Kuvalehdessä julkaistussa mielipidekirjoituksessa (Puheenvuoro, SK 35/2003). Siinä olemattomin faktaperustein väitettiin julkista vesihuoltoa yksityistä tehokkaammaksi kehittyneissä maissa ja yksityistämisen tuloksia negatiivisiksi kehitysmaissa.

Maailman kauppajärjestön ministerikokous Cancúnissa on epäonnistunut. EU kieltäytyi hyväksymästä radikaaleja muutoksia protektionistisessa maatalouspolitiikassaan, esim. vientitukien lakkauttamista. Sen sijaan EU päätti vaatia Japanin kanssa kehitysmailta neuvotteluja täysin uusista asioista kuten kilpailu- ja investointikysymyksistä, julkisista hankinnoista ja kaupan edistämisestä (”Singaporen kysymyksistä”). Kun toivo suurista maatalousuudistuksista oli menetetty, kehitysmaiden G22-ryhmä keskeytti neuvottelut aivan kuten Seattlessa 1999.

Kun ympäristöveroja nostetaan ja työn verotusta lasketaan, hyödyt ja haitat kumoavat toisensa. Väärin.

Helsingin yliopiston kansantaloustieteen professori Erkki Koskela viittaa tutkimukseen, joka osoittaa, että muutos ennemmin parantaisi kuin heikentäisi kilpailukykyä ja samalla parantaisi työllisyyttä. Tutkimus tosin koskee vain energiaveroja.

SAK on arvostellut, että yt-neuvotteluista on tullut irtisanomisneuvottelut, joissa työnantajat eivät tarpeeksi kuuntele työntekijöitä. Ilmeisesti SAK:ssa kuvitellaan, että tappiolliset työpaikat muuttuvat mankumalla kannattaviksi, tai että yt-neuvottelut lisäävät asiakkaiden haluja maksaa entistä enemmän tuotteista.

Kanadalainen säätiö The Fraser Institute julkaisi heinäkuussa eri maiden markkinatalouden vapautta kuvaavan indeksinsä. Indeksin pohjana olivat 123:n maan tiedot vuodelta 2001. Kyseisessä indeksissä Suomi sijoittui markkinoiden vapaudessa sijalle 11, mikä oli yllättävän korkea ottaen huomioon kireähkö verotuksemme. Suomen korkea sijoittuminen selittyykin muiden indeksissä huomioitujen tekijöiden, kuten oikeusjärjestelmän toimivuuden, kautta. Fraserin indeksilistan ykkössijaa piti hallussaan Hong Kong, jota oli tarkasteltu erillisenä maana.