Hallituksen ei tule vähentää kansalaisten vaihtoehtoja ”onnellisimpiin” vaan maksimoida kansalaisten valinnanvapaus, jotta he voisivat itse tehdä valintansa. Ihmiset tekevät jatkuvasti tietoisesti valintoja, jotka vähentävät heidän onnellisuuttaan, koska heillä on muitakin, tärkeämpiä tavoitteita, kirjoittaa Harvardin professori Edward Glaeser.

HY:n ilmastonmuutoksen professori Atte Korhola, europarlamentaarikko Eija-Riitta Korholan aviomies, kirjoitti, miten tiedotusvälineet liioittelevat ilmastonmuutosta ja muita ympäristöongelmia niin, että niiden ratkaiseminen vaikeutuu huuhaan viedessä uskottavuutta ja huomiota tosiasioilta (HS 4.2.07, s. D7).

Asiaa pahentavat ”ympäristöjärjestöt, joiden talous nojaa kansalaisilta heruviin lahjoituksiin. Kauhua ruokkivat tiedotteet avaavat kukkaronnyörejä.”

YK:n raportin mukaan Britannia on pahin paikka lapsille. Valtio maksaa yksinhuoltajille siitä hyvästä, että nämä eivät tekisi töitä, kunnes nuorin lapsista on 16-vuotias. Ei siis ihme, että maassa on enemmän yksinhuoltajia, työttömiä vanhempia ja köyhiä lapsia kuin muissa maissa. Jopa nyt Tony Blairin ohjelmien nostettua yksinhuoltajien vanhempien työllisyyttä neljänneksellä heidän työllisyytensä on yhä vain 56,5 %.

IPCC:n raportin mukaan merenpinta noussee 18-59 senttiä lähivuosikymmeninä. Etelämantereen jääpeite lisääntynee. Grönlannin jää sulaa vain jos nykytrendi jatkuu vuosituhansien ajan.

Todennäköisyys, että Golf-virta sammuisi, on yhtä häviävän pieni kuin todennäköisyys, että ilmastonmuutos ei olisi ihmisen aiheuttamaa.

Al Goren, Nicholas Sternin ja kumppanien tuomiopäivän ennusteet eivät saa tästä arvovaltaisesta tieteilijöiden raportista minkäänlaista tukea.

Kansanedustajat ovat kirmaisseet kevein mielin päätoimiseen vaalityöhön hyväksyttyään lähes viimeisenä työnään käytännössä vasemmistopuolueiden ja keskustan voimin yt-lain, jonka selkein tunnusmerkki on sanktioiden ja uhkien lisääminen sekä soveltamisrajan ulottaminen 20 työntekijän yrityksiin. Tämän jälkeen voi kevein mielin lupailla lisämenoja.

Rahoituspohjaa luovan yrittäjän mieli ei ole yhtä keveä. Sitä kuvaa sattuvasti tamperelainen yrittäjä Pertti Manninen Kauppalehdessä 6.2. yli sivun otsikolla: ”SAK:n ruoska viuhuu yrittäjän selkänahalla”.

Suomen Gallupin tuhannen suomalaisen edustavalle satunnaisotokselle tekemän kyselytutkimuksen mukaan 84 % suomalaisista hyväksyy terveyspalvelujen ulkoistamisen, ja peräti 89 % vaati kuntia vertailemaan omia terveyspalvelujaan yksityisiin terveyspalveluihin suunnitellessaan terveyspalvelujen järjestämistä, vain 5 % oli eri mieltä.

Vihreät ehdottivat, että kymmenesosa Suomen päästöoikeuksista huutokaupattaisiin ja rahat käytettäisiin tutkimukseen ja kehitykseen. Äänin 160-21 eduskunta päätti lahjoittaa kiintiöt ilmaiseksi vastikkeettomana tukena saastuttaville yrityksille. Enemmistön mielestä ilman tukea vientiyritykset lähtisivät Suomesta. Osmo Soininvaaran ja eräiden tutkimusten mukaan haittaverojen vaikutus yritysten sijoittumispäätöksiin on minimaalinen.

On monia tapoja reagoida lähimmäisen menestykseen:

• hyväntahtoisuus: ”Ihanaa, että hänelle kävi hyvin.”
• positiivinen ”kateus”: ”Vau! Minäkin siis voisin onnistua tuossa. Täytyypä yrittää.”
• negatiivinen kateus: ”Kunpa saisin hänen onnensa tuhottua!”

Ruotsin demarien puheenjohtajaksi valitaan Mona Sahlin, 49, koska kaikki suositummat demarit kieltäytyivät. Suomessakin vasemmistotoimittajat yrittävät selittää, että Sahlinin aiempi pyrkimys pääministeriksi kariutui yhteen ainoaan Tobleroneen. Oikeasti hän kustansi valtion luottokortilla surutta henkilökohtaisia menojaan, lainvastaisesti. Hän mm.