Irtisanomissuoja lisää työntekijöiden turvattomuutta

Euroopan maissa työpaikka koetaan sitä turvattomammaksi mitä enemmän työpaikkoja suojellaan laeilla. Tällaisten irtisanomista vaikeuttavien lakien katsotaan myös vähentävän rekrytointeja. Tiukempi työpaikkojen suojeleminen irtisanomisilta pidentää työttömyyskausia sekä teoreettisten että empiiristen tulosten mukaan (jopa PT:n). Irtisanomiskorvaus on puhdas tulonsiirto yritykseltä työntekijälle, mutta muut toimet kuten irtisanomisproseduurin kustannukset, oikeuskulut ja irtisanomisajat tuottavat suoranaista hyvinvointitappiota (deadweight costs).

Luova tuho: työpaikkojen katoaminen on yleensä hyvästä

Taloustieteen termi ”Luova tuho” tarkoittaa sitä, miten yhteiskunnassa ja etenkin taloudessa vanhat yritykset, tuotteet ja ammatit häviävät uusien, parempien ja tuottavampien tieltä. Näin työntekijät, raaka-aineet ja rahoitus vapautuvat hyödyllisempään käyttöön ja tuottavuus ja yhteiskunnan elintaso nousevat.

Työn kysyntä kasvaa koko ajan

”Työn kysyntä” on funktio: kuinka monelle ihmiselle on töitä vähintään X euron tuntipalkalla. Kapitalismin nousun myötä, viimeiset parisataa vuotta, työn kysyntä on noussut koko ajan ja nopeasti, kaikilla palkkatasoilla X. Teknologinen kehitys, tuottavuuden lisääminen, ihmisten korvaaminen pääomalla, konkurssit, luova tuho jne. ovat lisänneet tätä päinvastoin kuin luddiitit väittivät ja väittävät. Vain minimipalkkatason nostaminen yms. on onnistunut jarruttamaan työllisyyden paranemista.

Finnair: valtio-omistaja sotkee bisneksen, johtajille bonuksina ”likaisen työn lisää”

Potkujen antaminen on ikävää, joten siitä pitää maksaa johtajalle ylimääräistä, ellei halua saada huonompia johtajia kuin menestyvät yritykset. Finnairin eroa suunnitelleiden johtajien sitouttaminen ”likaisen työn lisällä” ei välttämättä ollut huono ajatus. Hesarin arvion mukaan Finnairin voinee tervehdyttää vain yksityistäminen suoraan tai konkurssin kautta.

SAK vihaa nuoria

SAK:ssa valtaa pitävät iäkkäät ay-aktiivit tukiryhmineen. He ideoivat jatkuvasti, miten heille voisi kupata lisää nuorten, naisten, palvelualojen ja syrjäytyneiden rahoja. Vuonna 2009 SAK halusi tukea varttunutta jäsenistöään vaatimalla lakia ”Nuoret ensin -potkujärjestyksestä”, niin että nuoret pitäisi irtisanoa ensimmäisinä.[1] Myös eläkejärjestelmä kuppaa nuorten rahat vanhoille, mihin SAK esittää taas pahennusehdotuksia.

Kapitalismi poisti lapsityön – kunta orjuutti Oliver Twistin

Ennen kapitalismia lapset usein näkivät nälkää ja joutuivat rankkoihin maatöihin kuten yhä monessa kehitysmaassa. Kapitalismi nosti tuottavuutta ja elintasoa niin, että vähitellen vanhemmilla oli varaa ottaa lapsensa pois töistä ja sosialistisemmasta Manner-Euroopasta syntyi valtava muuttoliike kapitalistisempaan Britanniaan. Toisin kuin ”Oliver Twist” ja muut kunnan orjiksi myymät, joista kauhukertomukset on kirjoitettu, vapaat lapset vaihtoivat usein työnantajaa paremman palkan ja työolojen perässä.

Kannustimet ratkaisevat työllisyyden ja käyttäytymisen

Kun yksinhuoltajien työnteosta tehtiin kannattamatonta, heidän työllisyytensä romahti. Korkein työttömyyspiikki on aina työttömyyseläkeputken alussa – vaikka lailla on monesti siirretty alkukohtaa. Ruotsi teki 1. sairaspäivästä palkattoman, jolloin sairaspoissaolot romahtivat. Britannian ikkunavero mullisti arkkitehtuurin ja sai köyhät asumaan pimeässä. Hollannin julkisivuvero teki taloista kiilan muotoisia. Kannustinloukkujen poistaminen lisäisi työllisyyttä 500 000 hengellä.

Vasemmisto: Minimipalkka aiheuttaa vain työttömyyttä ja syrjäytymistä

Kuuluisat vasemmistolaiset taloustieteilijät kuten Nobel-palkinnon saaneet Paul Samuelson, James Tobin (Tobinin veron isä) ja Gunnar Myrdal (Ruotsin hyvinvointivaltion isä) vastustivat minimipalkkalakeja, koska ne vain kieltävät vähän tuottavien työllistämisen. Mustat, työttömät, köyhät, vajaakykyiset, maahanmuuttajat ja työuraansa aloittavat tai vaihtohaluiset kärsivät minimipalkoista eniten. Ilman minimipalkkoja vallitsisi täystyöllisyys ja valinnanvaraa työpaikkojen ja -ehtojen suhteen.