Työn kysyntä kolminkertaistui 1960 – 2010, sääntely esti työllisyyden paranemisen

Vuonna 1960 oli noin 10 000 työtöntä, alle prosentti työvoimasta. Työn kysyntä (palkkataso) kolminkertaistui 1960 – 2010. Silti työttömyys ei laskenut vaan nousi 25-kertaiseksi, koska efektiivisiä minimipalkkoja nostettiin vieläkin enemmän, työn tarjontaa kuristettiiin.

Moni väittää työn kysynnän laskeneen. Kysyntäkäyrä on päinvastoin noussut kolminkertaiseksi. Nykypalkoilla vain murto-osa 1960-luvun työvoimasta olisi saanut töitä, kun koko nykytyövoimaakaan ei kannata sillä työllistää.

Ay-liikkeen etuoikeudet

Ammattiliitot vahvistuivat ja laajenivat monille aloille. Niille säädettiin monenlaisia etuoikeuksia. Esimerkiksi vuonna 1970 säädettiin kokoomuksen aloitteesta työehtosopimusten yleissitovuus: jos sinä perustat ahtausyrityksen ja minä haluan sinulle töihin 3500 eurolla töissä, tämä on laitonta, vaikka kumpikaan emme kuulu liittoihin, koska muiden sopimukset yleissitovat meitä. Kokoomus luuli, että tämä kannustaa ihmisiä olemaan liittymättä liittoihin, kun samat edut saa yleissitovuuden kautta. Näin ammattiliitoille tavallaan luovutettiin lainsäädäntövalta minimipalkoista ja muista työehdoista.

Etuoikeuksien avulla ammattiliitot pääsivät kieltämään yrityksiä työllistämästä ihmisiä. Paperiliitto ilmoitti, että tehtaan portista ei tule edes siivoojaa sisään muuten kuin liiton palkoilla, 43 000 euroa vuodessa. Ahtaajilla mennään 50 000 euron paikkeilla.

Palkka-ale?

Kun puhutaan palkankorotuksista, tarkoitetaan yleensä tuollaisten alakohtaisten minimipalkkojen korottamista, yleissitovien tai vain liittokohtaisten. Käytännössä useimmat saavat juuri minimipalkan verran palkkaa tai minimipalkan mukana nousevan palkan, koska minimipalkat on korotettu kysynnän ja tarjonnan tasaavien palkkojen yläpuolelle, mikä aiheuttaa työttömyyttä: työvoiman kysyntä laskee tarjonnan alle, kun palkkavaatimusta korotetaan.

Vaikka mitään yleistä palkka-alea ei tehtäisi, minimipalkat pitäisi pudottaa nollaan. Tällöin jokainen voisi työllistyä sillä palkalla, joka hänelle kannattaa maksaa. Enemmän vaativat jäävät työttömiksi. Jos yritys maksaa liian vähän palkkaa, kilpailijoiden kannattaa tarjota enemmän. Viime kädessähän ratkaisevaa on se, paljonko asiakas maksaa työntekijän työn tuloksista. Työnantaja ei voi ottaa siitä ylisuurta siivua, tai muuten muiden työnantajien kannattaa tehdä vähän kohtuullisempi työtarjous.

Työnantajien siivu asettuu tasolle, jolla juuri ja juuri tarpeeksi moni vaivautuu yrittäjäksi ja yritykset vaivautuvat laajenemaan tarpeeksi. Jos se nousee korkeammaksi, syntyy uusia yrityksiä ja vanhat laajenevat kunnes kilpailu pudottaa yritysten voitot takaisin kohtuulliselle tasolle. Kohtuuttomia voittoja voi saada vain ylivertaisella osaamisella tai sillä, että valtion sääntely estää kilpailun. Jälkimmäinen on paljon helpompaa, siksi yritykset keskittyvät lobbaamaan valtiota eivätkä kehittämään toimintaansa. Siksi meillä on niin paljon sääntelyä. Se osaltaan heikentää työllisyyttä.

Sosiaaliturvakin tekee minimipalkan – ja verokiila

Efektiivisen minimipalkan voi tuottaa paitsi minimipalkan ja ay-liikkeen etuoikeuksien avulla, myös sosiaaliturvan avulla. Suomessa on tehty molempia.

Jos esimerkiksi sosiaaliturva on 1000 euroa kuussa ja siitä vähennetään ansiot, kenenkään ei kannata mennä töihin alle tonnilla kuussa – tai alle 1500 euron nettopalkalla, jos vapaa-ajalle lasketaan arvoa 500 euroa kuussa. Bruttopalkka on tällöin paljon korkeampi ja todellinen palkka yli 3000 euroa kuussa – summa, jonka työntekijä saisi samasta työstä, ellei valtio perisi veroluonteisia palkkasidonnaisia maksuja

Keskituloisen verokiila oli 54 % vuonna 2007. Tällä luvulla työnantajan pitää maksaa veroluonteisia maksuja 117 % nettopalkan päälle, siis 1500 euron nettopalkka maksaa 3261 euroa työnantajalle. Loppu menee valtion ja kunnan veroihin sekä työnantajan ja työntekijän palkkasidonnaisiin sosiaaliturvamaksuihin ym. Tosin noin pienen palkan kohdalla prosentti on hieman pienempi.

Lisäansioiden verokiila oli 63,4 %, siis keskituloisen ei kannata ponnistella lisäansioiden saamiseksi. Toisaalta sosiaaliturva tuottaa pienituloisille usein 80 – 110 %:n verokiilan, kun otetaan huomioon, miten ansiot pienentävät tukia.

Sosiaaliturvan ja verotuksen vuoksi työttömyys on paljon korkeampi kuin olisi tarpeen ja ihmiset tekevät itse monia hommia, jotka ammattilainen tekisi nopeammin ja paremmin – tai sitten ne jätetään kokonaan tekemättä.

Ansiosidonnainen työttömyysturva

Ansiosidonnainen työttömyysturva keksittiin vasta vuonna 1985. Heti seuraavan taantuman myötä se johti työttömyyden pitkittymiseen ja työttömien syrjäytymiseen. Helsingin Sanomien artikkeli arvioi ansiosidonnaisen työttömyyskorvauksen myötävaikuttaneen siihen, että 30-50-vuotiaiden työllisyys putosi yli 90 prosentista nykyiseen noin 80 %:iin.

Työntekijät reagoivat kannustimiin: työttömyysputki ja alenema

”Työttömyysputki” tarkoittaa, että tietynikäinen työtön saa ansiosidonnaista korvausta vuosien ajan eläkeikäänsä asti tekemättä työtä. Helsingin Sanomat kertoo, että Suomessa ”työttömyysputken” alarajaa on monesti nostettu, ja aina sen kohdalla on ollut korkea työttömyyspiikki, mikä summautuu kolmesta vaikutustekijästä: 1. osa työttömiksi jäävistä ei viitsi hakeutua töihin, jos saa muuten ansiosidonnaista, korkeampaa korvausta loppuelämänsä, 2. osa ihmisistä valitsee jättäytyä työttömäksi juuri silloin, kun tuo mahdollisuus avautuu, ja 3. työnantajat olettavat kohdat 1. ja 2. pätevät työntekijöihin.

Eläketurvakeskuksen laskelman mukaan työttömyysputken ikärajan nostaminen lisäisi työllisyyttä merkittävästi. Jos kaikki tämäntapaiset turhimmat kannustinloukut poistettaisiin, muita lievennettäisiin ja ay-liikkeen etuoikeuksia vähennettäisiin, työttömyys laskisi murto-osaan nykyisestä, valtion ansiotulo- ja pääomatuloverot voitaisiin lakkauttaa (7,3 + 2,0 miljardia euroa) ja pienentää miljardikaupalla muita veroja tai rahoittaa paljon nykyistä kannustavampi perustulo, ja silti kestävyysvaje pienenisi.

Suomessa oli aiemmin alenema työttömyysturvassa muutaman kuukauden kohdalla. Yllättäen työttömät työllistyivät erityisen usein juuri silloin. Eivätkö muka kannustimet vaikuta työttömyyden kestoon?

Ihmisten on osoitettu reagoivan voimakkaasti myös muun sosiaaliturvan kannustinloukkuihin. Aina on silti ihmisiä, jotka tyhmyyttään tai moraalisuuttaan tekevät töitä vaikka tappiolla.

Tarkemmat laskelmat

Työllisten määrä kasvoi 14 % vuosina 1960 – 2010, siis työvoiman kysyntä kasvoi oikeastaan 3,42-kertaiseksi, mutta tuo palkkatason 3-kertaistuminen on relevantimpaa työllisyyden kannalta, jopa aavistuksen alempi luku (pyöristettynä yhä 3), jos ajatellaan, että työttömille ei olisi mitään kysyntää.

Tämä 3 on siis hyvä arvio yksittäisen työntekijän kysynnän kasvusta. Muut resurssit kuten luonnonvarat ja pääomat ovat pääosin halventuneet, vain ihminen on niukka resurssi. Pääomaresurssin vuokrahan on korko, työvoiman vuokra on ”palkka”.

Toisaalta, jos työllisyyttä ei olisi pilattu, talouskasvu, investoinnit ja työvoiman osaamisen kehittyminen olisivat olleet paljon parempia ja verotus pysynyt paljon alhaisempana, jolloin työvoiman kysyntäkin olisi kasvanut paljon nykyistä enemmän.

Hinta-akselin suunnassa eli ylöspäin työn kysyntäkäyrä on siis noussut kolminkertaiseksi 50 vuodessa. Määräakselin suunnassa eli oikealle kysyntäkäyrä lienee siirtynyt vieläkin enemmän nykypalkkatason kohdalla: paljon alle kolmannes vuoden 1960 työvoimasta olisi kannattanut pitää töissä, jos palkkavaatimukset olisivat olleet nykytasoa.

Lisätietoja viiteluetteloineen:
Työttömyys (Liberalismi.net)
Palkka (Liberalismi.net)
sekä yllä tekstin seassa olevat linkit.

Vapaasana.net
Ay-liikkeen tutkijat: palkka-ale parantaa työllisyyttä
Baltian maat: palkka-alella nousuun vastoin Paul Krugmanin vaatimusta
Irtisanomissuoja lisää työntekijöiden turvattomuutta

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s