Kun jollekulle osoitetaan julkisesti tuettu, alihintainen vuokra-asunto, hänen kannattaa ottaa se vastaan, vaikkei se olisi ominaisuuksiltaan, sijainniltaan ym. kovinkaan soveltuva hänelle. Vapailla markkinoilla jokainen puolestaan valitsee itselleen mahdollisimman sopivan asunnon, tietysti samalla verraten asunnon arvoa/vuokraa siihen, miten tärkeinä hän pitää vaihtoehtoisia rahankäyttökohteita.

Siksi tuetuista vuokra-asunnoista (”kunnan vuokra-asunnot” ym.) koituu ihmiskunnalle hyvinvointimenetyksiä. Siksi köyhälle (tai kelle tahansa) on parempi antaa rahaa kuin alennusta vuokrasta tai alihinnoiteltuja asuntoja. Sama tietysti pätee yleensä muihinkin etuuksiin.

VATT:n tutkimuksen mukaan nämä hyvinvointimenetykset olisivat n. 30 – 40 % alihinnasta, ts. asunnon vuokraaminen köyhälle 100 euroa alle markkinahinnan paitsi maksaa vuokranantajalle 100 euroa myös aiheuttaa 30 – 40 euron ylimääräisen tappion, joka on kaikilta pois. Tutkimuksessa ilmeisesti huomioitiin vain eräät asunnon soveltuvuuteen liittyvät tekijät muttei valintoja asumistason ja muiden kulutuskohteiden välillä eikä myöskään sitä, miten jonotus alihintaisiin asuntoihin aiheuttaa tappioita verrattuna siihen, että ihmiset ottaisivat heti asunnon vapailta markkinoilta, tai miten asuntokannan tehoton käyttö vähentää myös muille ihmisille jäävää asuintilaa ja muutenkin vääristää asuntomarkkinoita.

Vuokrasääntely Suomessa

Ajoittain Suomessa kaikki vuokrat ovat olleet säänneltyjä. Viimeksi vuokrasääntely poistettiin vuosien 1992 ja 1995 uudistuksissa, ja nyt vuokra-asunnon saa halutessaan heti lähes mistä tahansa. Ennen tuota asuntoja sai lähinnä vain sukulaisuudella, suhteilla, seksillä tai onnella, eikä vuokra-asunnosta kannattanut luopua edes silloin kun oma tulo- tai perhetilanne sopi siihen kovin huonosti. Mm. Ruotsissa on yhä tuonsuuntainen tilanne ja 80 000 hengen 20 vuoden jonot vuokra-asuntoihin.

Vuokrasääntely myös saa omistajat savustamaan vuokralaisia pois asunnoista keinolla millä hyvänsä (voidakseen esim. myydä asunnon omistusasunnoksi), mitä usein lainsäädännöllä vaikeutetaan. Siksi vuokranantajien usein ei kannata korjauttaa tai parantaa asuntoja. Sanotaankin vuokrasääntelyn tuhoavan kaupunkeja tehokkaammin kuin pommitusten. Kunkin Euroopan maan tai USA:n kaupungin vuokrasääntelytilanteen voikin usein nähdä asuntokannan kunnosta.

Vaikkei Suomessa enää yleisesti säännellä vuokria eikä Vasemmistoliittokaan sellaista enää halua, täällä on yhä kuntien vuokra-asuntoja ja muita asuntoja, joissa vuokrat on säännelty alhaisiksi ja joihin otetaan esimerkiksi jonottamisen ja köyhyyden perusteella. Paljon tehokkaampaa olisi käyttää vuokratukirahat sosiaaliturvaan köyhille.

Linkkejä:
VATT-NYT 2/2006: Kestävä kulutus ja yksityisen kulutuksen tulevaisuus (s. 8: Vuokrasääntely oli tehotonta) (pdf)
VS: Tukholman asuntosääntely tuhonnut asuntomarkkinat ja valinnanvaran