Vihreät valitsivat asiantuntevan puheenjohtajan seuraajaksi pätevän puheenjohtajan. Tarja Cronberg on kauppatieteiden ja tekniikan tohtori. 70-luvulla Tarja Cronberg liittyi Ruotsin ja Suomen demareihin hyvinvointivaltioentusiastina. Vaikka viime vuosina jäsenmaksut ovat jääneet maksamatta, tämä tausta helpotti aikanaan Pohjois-Karjalan maakuntajohtajan paikan saamista.

Vihreät keksivät sittemmin pyytää tätä entistä luomuviljelijää ehdokkaakseen vuoden 2003 eduskuntavaaleissa, ja niin he saivat ensimmäistä kertaa edustajan maan pienimmästä vaalipiiristä. Puolueeseen Cronberg liittyi vasta äsken asettuessaan puheenjohtajaehdokkaaksi. Vaikka jo Osmo Soininvaara piti SDP:tä mieluisimpana hallituskumppanina ja kieltäytyi lähtemästä Anneli Jäätteenmäen ehdottamaan porvarihallitukseen, Cronbergin tultua valituksi SDP:n tuleva puheenjohtaja Eero Heinäluoma tarjosi heti yhteistyötä puolueiden välillä.

Puolueilla on silti eroja muissakin kuin ympäristökysymyksissä, jossa ay-vetoinen SAK jyrää SDP:ssä. Valittujen Palojen tuoreen nuorisotutkimuksen mukaan demareita kannattavat nuoret (sellaisiakin on, haarukkana 15-30 v.) asettavat kotimaan edut maailmanlaajuisen vastuunkantamisen edelle, kun taas vihreät nuoret olivat vastakkainen ääripää. Jossain määrin tämä näkyy myös puolueiden poliitikkotasolla, vaikka kannat useissa kysymyksissä ovatkin samoja. Esimerkiksi molemmissa puolueissa mm. halutaan määräillä kauppojen aukiolosta ja suhtaudutaan nihkeästi mm. kuntapalvelujen kilpailuttamiseen ja veronkevennyksiin.

Vastaavasti eräät suomalaiset demaripoliitikot ovat osoittaneet globaalia solidaarisuutta kannattamalla etenkin maataloustuotteiden vapaakauppaa – ovathan kehitysmaiden demarit ovat saaneet sosialistisessa internationaalissa ja sen nuorisojärjestössä aikaan monia aloitteita vapaakaupan puolesta, tuoreimpana maailman demarinuorten kampanja ”maataloustuki on murha”. Ehkä puolueiden väliset erot ovatkin suurempia jäsenistöissä kuin poliitikoissa.