Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina

Ruotsi vapautti koulukilpailun vuonna 1992 palveluseteleillä. Kilpailu nosti opetuksen tasoa ja viihtyvyyttä sekä julkisissa että yksityisissä kouluissa, myös köyhimpien perheiden lasten osalta.

Ruotsin oikeistohallitus vapautti koulukilpailun vuonna 1992 lähinnä periaatteellisista syistä eikä odottanut yksityisiä kouluja juurikaan syntyvän. Oppilaille annettiin palveluseteleit, joilla he saattoivat hankkia koulutuksensa haluamastaan koulusta, julkisesta tai yksityisestä. Pian kuitenkin ryhmä toisensa jälkeen kuitenkin keksi perustaa oman koulun. Tuloksena oli kova kilpailu oppilaista ja koulujen tason nousu, jopa julkiset koulut joutuivat kilpaa kopioimaan yksityisten tekemiä innovaatioita pitääkseen kiinni oppilaistaan. Näin köyhimpienkin perheiden lapset ovat hyötyneet kilpailusta. Rikkaillahan on valinnanvaraa kaikissa järjestelmissä.

Lisäksi koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan lisää sosiaalista segregaatiota luonnottoman korkealle, koska se luo rikkaille paineita muuttaa rikkaiden asuinalueille, jotta lapset pääsisivät oikeaan kouluun.

Palvelusetelit siirsivät vallan poliitikoilta vanhemmille

Nyt Ruotsissa on 900 vapaata kouluja, yksi kahdeksasta, ja viime vuonna hyväksyttiin 1550 lisää. Suurin osa näistä ei johda uusiin kouluihin vaan on vanhempien uhkaus perustaa oma koulu, jos kunta sulkee kunnallisen lähikoulun. Jos kunta perääntyy, vanhemmat luovuttavat. Samaa mallia kaivattaisiin Suomenkin syrjäseuduille ja jopa Helsinkiin: jos vanhemmat järjestävät palvelusetelin hintaisen koulutuksen talkootyöllä, järkevillä ratkaisuilla tai pienellä lisämaksulla, miksi poliitikoilla olisi oikeus estää se ja siirtää oppilaat kaukaisempaan jättikouluun?

Mallin toimivuus johtuu siitä, että kunnallispoliitikot eivät voi kieltää koulun perustamista esimerkiksi rakennusteknisiin tekosyihin vedoten, vaan päätösvalta on vanhemmilla; vain valtiollinen keskusvirasto voi kieltää koulun ja senkin vain painavin perustein.

Pedagogisten mallien vapaa kilpailu

Kunskapsskolan omistaa 25 koulua. Sen oppilaan päivä alkaa tutorin seurassa ja oppilaalla on yksilöllinen aikataulu. Tällaiset erilaiset pedagogiset mallit kilpailevat vapaasti ja parhaiksi osoittautuneet voittavat lisää oppilaita, mikä houkuttelee muitakin kouluja omaksumaan niitä.

Tunnetut metodit kuten Montessori, Steiner Waldorf ja Reggio Emilia ovat Englannissa rikkaiden herkkua mutta Ruotsissa työväenluokkakin pääsee nauttimaan tällaisista kouluista. Suhteessa kolmanneksi eniten yksityiskouluja on Älvkarlebyssä, työläisten kansoittamalla paperitehdaspaikkakunnalla. Kukaan ei voi tietää, mikä on paras tapa opettaa, ja aina keksitään parempia. Vain vapaa kilpailu voi maksimoida niiden kehityksen. Sosiaalidemokraattisenkin hallituksen tutkimukset osoittivat koulujen tason parantuneen huomattavasti kilpailun myötä.

Sosiaalidemokraatitkin kannattavat palveluseteleitä

Nyt Ruotsissa kaikki puolueet ex-kommunisteja lukuunottamatta kannattavat palvelusetelijärjestelmää. USA:ssa äsken kuolleen talousnobelisti Milton Friedmanin jo vuonna 1955 esittämä unelma koulupalveluseteleistä on yhä toteuttamatta useimmissa osavaltioissa. Friedman puhui aina siitä, miten juuri USA:n köyhät kärsivät eniten maan koululaitoksen surkeudesta, rikkaat ovat nytkin hyvissä kouluissa.

Valtiosihteeri Mikael Sandströmin mukaan on tärkeää, että koulut saavat tehdä voittoa. Muuten parhaatkaan koulut eivät juurikaan viitsi laajeta vaan mieluummin ylläpitävät maksimaalista jonotuslistaa (esimerkiksi Engelska skolanin jonotuslista riittäisi kuuteen uuteen kouluun), ja koulujen paraneminen hidastuu. Voittoa tavoittelevissa kouluissa on myös osoitettu olevan vähemmän sosiaalista segregaatiota. Sandström sen sijaan pohtii sellaistakin antiliberaalia ajatusta, että voittoa tavoittelemattomat koulut pitäisi kieltää.

Myös kouluviihtyvyys on parantunut Ruotsissa, mutta tähän on muitakin syitä. Mm. vähäinen koulukiusaaminen on merkittävä valtti koululle kilpailussa.

Kapitalismi tyydyttää asiakkaiden tarpeet roolipeleillä

Tanskan vapaakoululain eräs hedelmä on Østerskov Efterskole, jossa oppilaita opetetaan eloroolipeleillä eli larpeilla. Opetus koostuu 1 – 15 päivän tarinallisista kokonaisuuksista, joissa välillä larpataan, välillä opettaja pitää oppitunnin larp-roolihahmona.

”Meillä oli opettajan paikka vapaana viime vuonna. Saimme kuutisenkymmentä hakemusta. Yleensä on mahdotonta saada opettajia mihinkään. Oppilaiden suoritukset ovat samaa tasoa kuin muissakin kouluissa. Läksyjä ei anneta.”

”Kööpenhaminan ulkopuolella jopa puolet 14 – 17-vuotiaista käy koulua sisäoppilaitoksessa. Pelkästään vapaakoulujärjestelmän alla toimii 270 sisäoppilaitosta. – – tärkeää varttumisen ja aikuistumisen kannalta.” (HS 7.4.08)

Hollannissa voucherin vastine on ollut käytössä jo yli 90 vuotta

Alankomaissa koulutuspalvelusetelien vastine on ollut käytössä jo yli 90 vuotta, siis kauemmin kuin ajatus on nykymuodossaan tunnettu. Lisätietoja Hollannin mallista on seuraavissa osoitteissa:
http://blog.oregonlive.com/oregonianopinion/2008/02/school_choice_international.html
http://seekerblog.com/archives/20080409/school-choice-voucher-lessons-from-sweden/
http://econpapers.repec.org/article/eeeecoedu/v_3A16_3Ay_3A1997_3Ai_3A3_3Ap_3A329-335.htm
http://www.cato.org/pub_display.php?pub_id=6342
http://www.mackinac.org/article.aspx?ID=6840
http://hispanicpundit.com/2007/11/27/the-importance-of-early-education-and-school-choices-part/
http://en.wikipedia.org/wiki/School_vouchers#The_Netherlands
http://www.ingentaconnect.com/content/els/02727757/1997/00000016/00000003/art00078
http://www.ingentaconnect.com/content/routledg/cced/1999/00000035/00000003/art00003
http://eric.ed.gov/ERICWebPortal/custom/portlets/recordDetails/detailmini.jsp?_nfpb=true&_&ERICExtSearch_SearchValue_0=ED462750&ERICExtSearch_SearchType_0=no&accno=ED462750
http://www.eric.ed.gov/ERICWebPortal/custom/portlets/recordDetails/detailmini.jsp?_nfpb=true&_&ERICExtSearch_SearchValue_0=EJ547335&ERICExtSearch_SearchType_0=no&accno=EJ547335
http://www.jstor.org/pss/3099480
http://ideas.repec.org/a/eee/ecoedu/v16y1997i3p329-335.html

Suomessakin on yksityiskouluja

Suomessa on noin 75 yksityiskoulua. Vielä vuonna 1966 niitä oli 346, mutta 70-luvulla lähes kaikki koulut sosialisoitiin. Nyt määrä on hitaassa kasvussa, mutta tiukkojen ehtojen vuoksi tehokas kilpailu ei pääse toimimaan ja ”tavallisten ihmisten” yksityiskoulujen tarjonta on vähäistä. Viranomaiset rajoittavat ankarasti koulujen perustamista (nykyhallitus tosin on ollut hieman vähemmän nihkeä) ja lisäksi ”voucher” on Suomessa vain 90 % julkisten koulujen saamasta summasta, mikä tehokkaasti estää tavallisia vanhempia päättämästä lapsensa koulutuksesta. Hyvätuloisia estetään rajoituksilla, vain kaikkein rikkaimmat voivat hoitaa asian haluamallaan tavalla.

Made in Sweden: the new Tory education revolution (Spectator)
Kouluviihtyvyys on parantunut Ruotsissa (Norberg, engl.)
HS: Tanskalaiskoulu opettaa roolipeleillä (7.4.08, s. C1)
www.yksityiskoulut.fi
VS: Yksityistetyt palvelut julkisia halutumpia ja halvempia
VS: Yksityiset yliopistot toivat naisprofessorit ja moniarvoisuuden

2 kommenttia artikkeliin ”Ruotsin koulujen yksityistäminen oli menestystarina

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s