Friedman sananvapauden paloittelusta

Viranomaiset ovat taas kaventamassa sananvapautta:

Työryhmä ehdottaa lakiin myös muutoksia, jotka helpottaisivat internetin rasismiin puuttumista. Laissa tehtäisiin selväksi, että pelkkä nettilinkin tarjoaminen rasistisille sivuille voi olla kiihottamista kansanryhmää vastaan. (HS.)

Tätä on kuitenkin analysoitu kattavasti muilla sivuilla. Uutisesta osui silmääni lähinnä tämä:

Työryhmä muistuttaa, ettei sananvapautta saa polkea rasismin vastustamisen nimissä. Laissa pitää täsmentää ne alueet, joilla sananvapaus on erityisen suojattu. Näitä ovat tiede ja taide sekä ajankohtaisten ja historiallisten tapausten selostaminen.

Tässä on ongelmana se, että sananvapaus ei ole pilkottavissa oleva käsite, vaan joko sitä on tai sitä ei ole. Jos maahanmuuttoa koskeva poliittinen keskustelu pyritään lainsäädännön, eli fyysisen voiman uhalla, tukahduttamaan, Suomessa ei ole sananvapautta. Eivät päättäjät tosissaan voi ehdottaa, että sananvapauden kunnioitus Suomessa säilyy, kunhan sallitaan vapaa keskustelu tieteen ja taiteen alalla mutta rajoitetaan poliittisen keskustelun vapautta.

Jos sananvapaus pilkotaan, se äänestetään pala palalta kumoon

Tästä päästääkin Milton Friedmaniin, joka kirjassaan Capitalism and Freedom esitti, että jos sananvapautta käsitellään aggregaattina, eli niputetaan esimerkiksi kommunistin vapaus levittää tietoa kommunismista, ehkäisyn kannattajan vapaus levittää tietoa ehkäisystä ja vegetaristin vapaus levittää tietoa vegetarismista, kutsutaan tätä nippua termilla sananvapaus ja annetaan ihmisten äänestää joko sitä puolesta tai vastaan, niin sananvapaus säilyy. Mutta jos sananvapautta lähdetään pilkkomaan osiin, sananvapaus lakkaa olemasta, sillä yksilöillä on tendenssi kannattaa rajoituksia sille, mitä muut saavat tehdä huolimatta siitä, koskeeko tämä tekeminen heitä ollenkaan. Eihän Tuija Brax pyri rajaamaan omia vapauksiaan, vaan muiden.

Vapaudenvastustajien valheet itselleen

Jollakin alitajuisella tasolla Braxin kaltaiset tietävät, mitä tekevät. Jos maailmassa olisi yhtään oikeutta, heidän kaltaisilleen kävisi kuten James Taggartille Ayn Randin Atlas Shrugged -romaanin lopussa:

Because man cannot live with the conscious realization that his purpose in life is destruction, Taggart is forced to evade understanding his true motives. He lies to himself endlessly, trying to convince himself that he seeks to gain wealth, to protect the interests of his railroad, to help ”friends” such as Orren Boyle, or to serve the ”public welfare.”

Taggart’s wanton destruction of Cherryl leaves him shaken because it brings his true motivation too near to the surface; the fabric of lies designed to protect him from the truth is in danger of crumbling under the strain.

No man can withstand the recognition of his own utter moral depravity. Taggart has evaded this recognition his entire life, and realizing this dreaded knowledge causes him to lose his mind.

Taggart endorses the doctrines of altruism and collectivism because they enable him to attack and enslave the productive men that he hates. He recognizes that the consistent application of these theories leads inevitably to national socialism and communism, which are totalitarian dictatorships that imprison and exterminate the independent minds that he loathes.

Todennäköisemmin tällaiset poliitikot kuitenkin päättävät uransa ja päivänsä hirmuhallitsijoiden tavoin, joilla oli vahva usko siihen, että he vain pyrkivät tekemään hyvää.

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s