Sosialisti Jawaharlal Nehru tuki Terijoen hallitusta ja Neuvostoliiton talvisotaa ”Suomen fasisteja vastaan”. Hänen Gandhi-dynastiansa on hallinnut Intiaa melkein koko alkuajan 1947-alusta asti (1947-89). Jos talouden liberalisoiminen olisi aloitettu 1971 eikä vasta 1991, 14,5 miljoonaa pikkuvauvaa olisi välttänyt kuoleman ja 109 miljoonaa ihmistä olisi vapautunut köyhyydestä. Jos sosialismia ei olisi aloitettukaan, Intia olisi vauras.

Intia oli itsenäistymisestään 1947 asti melko sosialistinen kunnes 1980-luvun lopulla alkoi vähitellen vapauttaa talouttaan. Maa on liittovaltio, jossa Keralan osavaltiota usein pidetään sosialistisimpana.

Sosialisti Jawaharlal Nehru oli maan ensimmäinen pääministeri, ja hänen tyttärensä Indira Gandhi ja tämän poika Rajiv Gandhi ja muut Gandhi-suvun jäseneet ovat sittemmin hallinneet maata ja puolisosialistista Kongressipuoluetta (INC). Nehru tuki Terijoen hallitusta ja Neuvostoliiton talvisotaa ”Suomen fasisteja vastaan”[1][2].

(Puoli)sosialismi ja suunnitelmatalous

Nehru pyrki sekatalouteen, jossa valtiolla on suuri rooli (mm. kaivokset, suurteollisuus ja sähköntuotanto olivat sosialistisia, lisäksi mm. hintoja säänneltiin) mutta jonkin verran kapitalismiakin sallittiin. Hän omaksui Neuvostoliitosta 5-vuotissuunnitelmat. Nälänhädät toistuivat koko pääministerikauden ajan.

Intiaa on pidetty sosialistisena maana, mikä johti valtavaan korruptioon. Vuodesta 1981 taloutta on vapautettu hieman, vuodesta 1991 alkaen pesäeroa sosialismiin on tehty merkittävämmin, mikä on kiihdyttänyt talouskasvua. Sekä Kongressipuolue että opposition BJP ovat luvanneet jatkaa vapauttamista.

Vuonna 1991 Intian talouskriisi ja sosialismin romahdus Neuvostoliitossa vakuuttivat Intian siitä, että sen tuli luopua sosialismista ja uudistaa talouttaan kohti kapitalismia.[3][4][5][6] Köyhyys väheni kolmanneksella.

Sosialistisena aikana maan talous kasvoi 1,49 %/vuosi/hlö, kun kapitalistiset Etelä-Korea, Taiwan, Hongkong ja Singapore kasvoivat 7-8 %/v. 1980-luvun lievä vapauttaminen johti Intian talouskasvun lukemaan 2,89 %/v./hlö, vuonna 1991 alkaneet uudistukset tasolle 4,19 %/v./hlö ja lisäuudistusten jälkeen BKT:n kasvu 2000-luvulla oli jo 6,78 %/vuosi/hlö[3].

Sosialismi tappoi 14,5 miljoonaa pikkuvauvaa

Talousuudistusten aikaansaama lapsikuolleisuuden väheneminen, lukutaidon paraneminen ja köyhyyden väheneminen ovat olleet niin suuria, että jos uudistukset olisi samalla tahdilla mutta jo vuodesta 1971, jolloin kapitalististen Aasian maiden rikastuminen olisi jo tarjonnut niiden tärkeydelle Aiyarin mielestä riittävän todistusaineiston,

• 14,5 miljoonaa pikkulasta enemmän olisi välttänyt kuoleman,
• 261 miljoonaa intialaista enemmän olisi saanut lukutaidon ja
• 109 miljoonaa lisää olisi vapautunut köyhyydestä,
  tutkija Swaminathan S. Anklesaria Aiyar on laskenut tutkimuksessaan ”Socialism Kills – The Human Cost of Delayed Economic Reform in India” samalla menetelmällä, jolla nobelisti Amartya Sen laski Intiasta ”puuttuvan 100 miljoonaa naista”.[3][7]

Gandhien korruptio

Vaikka sosialismi sinänsä ratkaisee yleensä etenkin alempien tasojen korruption, se luo vahvan taloudellisen kannustimen ja mahdollisuuden korruptioon kaikilla tasoilla. Gandhit (sukunimi Indira Gandhin naimalta Mahatma Gandhin kaukaiselta sukulaiselta) itse ovat hyvin korruptoituneita. Esimerkiksi Indira Gandhin korruptoitumista vastustavat mellakat 1975-77 tukahdutettiin asevoimin ja poikkeustilalla, mitä kansa inhosi ja vuoden 1977 vaaleissa Gandhit hävisivät ensi kerran, 1977-80 vallassa oli Janata-puolue. Rajiv Gandhi jäi kiinni korruptiosta ruotsalaisilta yrityksiltä, ja 1989-91 oppositio pääsi taas valtaan.

Tarkat lähdeviitteet ja lisätietoja: http://liberalismi.net/wiki/Intia