USA:n julkinen terveydenhoito on monta kertaa kalliimpaa kuin Suomessa, ja maa osavaltioineen rajoittaa yksityistenkin sairaalojen kilpailua määräsääntelyllä, vakuutusyhtiöiden kilpailua osavaltiosääntelyllä, on lääkäriliitto AMA:n lobbauksesta aiheuttanut lääkäripulan ja tehnyt kätilön ammatin laittomaksi sekä kieltänyt monia muitakin normaaleja työnjakoja. Vakuutustaankaan ei voi valita, vaan luksusvakuutus on ainoa sallittu, monet etuudet ja laatu paljon korkeampia kuin Suomessa. FDA pönkittää lääkekartellia, joten lääkkeiden hinnat ovat 30 – 50 % ja lääkäreiden palkkiot 100 % korkeampia kuin Euroopassa. Jne.
USA:n julkinen terveydenhoito on yli puolet kalliimpaa kuin Suomessa
USA:n julkinen terveydenhoito maksoi $ 2862/hlö vuonna 2005, Suomen $ 1787/hlö, vaikka USA:ssa vain 16,5 % väestöstä (+ 11,3 % osin) on julkisen terveydenhoidon piirissä. USA:n lukema on maailman kymmenen korkeimman joukossa.
Yksityinen terveydenhoito on USA:ssa selvästi halvempaa mutta kallista sekin. Syitä tähän ovat
* USA:n terveydenhoito on erittäin säänneltyä (tärkein syy),
* hoito on tasokkaampaa (työpanos, kokeet, operaatiot, uusimmat lääkkeet),
* kansa on vähemmän tervettä.
Yksityinen vakuutus 68 %:lla
* 68,2 %:lla väestöstä on yksityinen terveysvakuutus (59,3 % perheen työnantajan kautta, 8,9 % itse ostettuja),
* 16,5 % on pelkän julkisen vakuutuksen piirissä,
* 11,3 % on julkisen vakuutuksen (köyhien Medicaid, vanhusten Medicare, lapset, veteraanit ym.) piirissä mutta on silti ottanut yksityisen vakuutuksen (siis yhteensä 27,8 % on valtiollisen vakuutuksen piirissä),
* 15,3 % ei ole ottanut vakuutusta, vaikka kuulu em. valtiollisten ohelmien piiriin – heille julkiset ja yksityiset sairaalat ovat velvollisia antamaan tarvittavan kiireellisen hoidon.
Terveydenhoitomenot olivat $ 1,8 biljoonaa, mistä sairaalat yli kolmannes (648 mrd) ja lääkäripalvelut neljännes (448 mrd) vuonna 2006.
* Hallituksen menot olivat 56 % sairaalamenoista ja 34 % lääkäripalveluista, vaikka sen piirissä on vain 16,5 – 27,8 % väestöstä,
* yksityisten vakuutusten osuudet 36 % ja 49 %, vaikka 68 %:lla kansasta on yksityinen vakuutus).
Kaikkiaan julkiset terveydenhoitomenot olivat 45,3 % eli $ 0,8 biljoonaa (toisen lähteen mukaan 45 – 56,1 %), minkä päälle tulevat vielä asiakasmaksut.
Vakuutuksen ottamista estetään verosyrjinnällä
USA:n sosialistinen sääntely ei koske pelkästään terveydenhoitoa, vaan myös sairausvakuutuksia. Verovähennyksiä vakuutuksista saavat kyllä yritykset, mutteivät yksityishenkilöt, minkä takia vakuutus onkin yleensä vain työssäkäyvillä. Heilläkin vakuutusturva katkeaa aina työsuhteen vaihtuessa, mikä tietysti lisää työpaikan menettämisen pelkoa. Tämä sääntely keinotekoisesti heikentää työnantajien välistä kilpailua työntekijöistä, laskee palkkoja ja työehtoja, allokoi työvoiman tehottomasti ja lisää työnantajan valtaa työntekijään.
Sääntelyn vuoksi korkea hinta
USA:n mallin kalleus johtuu mm. kilpailua rajoittavasta sääntelystä.
Kielto ostaa toisen osavaltion vakuutus
Osavaltiot rajoittavat oikeutta ottaa vakuutuksia toisista osavaltioista, jolloin kilpailu jää vähäiseksi. Vakuutusalalla näet harvemmin on paljon pieniä kilpailijoita. Kentuckyssä terveysvakuutus maksaa 960 $/vuosi, New Jerseyssä 5580 $/vuosi. Osavaltio kieltää newjerseyläistä ostamasta toisen osavaltion yrityksen vakuutusta, mm. koska se ei sisällä koeputkihedelmöitystä. Kuten aina, tässäkin protektionismi vähentää kilpailua ja siten nostaa hintoja ja laskee laatua.
Määräsääntelyllä estetään kilpailu
Lisäksi useiden osavaltioiden ”Certificate of need” -ohjelmat estävät uusien sairaaloiden ym. terveydenhoitolaitosten perustamisen ilman osavaltion lupaa. Lupia voidaan evätä laadukkailtakin tarjoajilta palveluntarjoajien määrän rajoittamiseksi (kuten Suomen apteekkilupia). ”Markkinoilla jo toimivat laitokset voivat aivan liian helposti käyttää näitä sertifikaatteja estääkseen kilpailijoita tulemasta markkinoille” ja tämä nostaa hintoja heikentämällä suoraa ja epäsuoraa kilpailua, todettiin USA:n liittovaltion komission raportissa vuonna 2004.
Lääkärikartelli on lobannut valtion luomaan lääkäripulan, palkat tuplia
USA:n lääkäriliitto AMA:n vaikutuksesta lainsäätäjät ovat rajoittaneet voimakkaasti lääkärien koulutusmääriä vuodesta 1910 asti, nyt noin 100 000 lääkäriin vuodessa, minkä vuoksi maassa on vakava lääkäripula ja lääkärien palkat ovat USA:ssa kaksinkertaiset eurooppalaisiin verrattuna, mikä on keskeinen syy sille, että terveydenhoito on kalliimpaa kuin Euroopassa.
Vieläkin suurempi ongelma on, että hallituksen Medicaid- ja Medicare-ohjelmien ja yksityisten toimenpidemaksupalkkiot johtavat ylimääräisiin toimenpiteisiin ja kustannuksiin. Lääkäreille maksetaan toimenpiteistä eikä aivotyöstä, esimerkiksi ohjeistamisesta tai hoitovaihtoehtojen selvittämisestä, eikä tulos vaikuta palkkioon – tosin kiinteäkin palkkio olisi nykyistä parempi terveystaloustieteilijöiden mukaan.
Lääkärikartelli on kieltänyt kätilön ammatin ym. tehokkaan tehtävänjaon
Lääkäriliiton lobbaama sääntely on myös rajoittanut paljon tehtäviä, joita hoitajat ja muut toimijat ovat ennen voineet suorittaa, esimerkiksi kätilön ammatti on kielletty tai rajoitettu useimmissa osavaltioissa, vaikka tutkimusten mukaan lääkärisynnytykset eivät ole sen turvallisempia. Liiton aikaansaama sääntely on vähentänyt hoidon määrää ja laatua, mistä on nykyään konsensus taloustieteilijöiden kesken: rajoitukset eivät paranna kenenkään tasoa vaan ainoastaan vähentävät tarjontaa.
Yhdysvaltain lääkäriliitto AMA on saanut lobattua sellaiset etuoikeudet itselleen, että useimmissa osavaltioissa kätilön ammatti on laissa kielletty. Vain kallispalkkaiset lääkärit saavat hoitaa synnytyksiä. Psykologit, sairaanhoitajat ja farmaseutit eivät saa kirjoittaa reseptiä edes särkylääkkeille, vaan näihinkin tehtäviin tarvitaan lääkärin apua. Aikaisemmin sairaanhoitajat eivät saaneet edes oma-aloitteisesti rokottaa potilaita, mutta kyseinen laki on kuitenkin myöhemmin kaatunut oikeudessa.
Yhdysvaltain lääkäriliittoa kutsutaankin usein maailman kovimmaksi kartelliksi.
(Osa)valtiovalta on säännellyt korkeammat etuudet
Vakuutusten kalleutta lisäävät myös valtion niihin sääntelemät korkeat etuudet (kuten korvaukset potilaille) sekä se, että USA:ssa potilaat saavat uusimpiakin, kalleimpia lääkkeitä ja hoitoja, minkä valtiot estävät sääntelyllään suuressa osassa Eurooppaa.
Hintoja nostavat myös moniin miljooniin nousevat hoitovirhekorvaukset. Hoitovirheiden pelossa flunssapotilaitakin kuskataan sairaanhoitajan toimesta rullatuolissa joka paikkaan, jottei asiakas pääsisi kaatumaan liukkailla käytävillä. Pienimmänkin kolhun saatuaan potilaat röntgen- ja magneettikuvataan, koska sairaalan täytyy hankkia itselleen tarkat todisteet todellisesta vahingosta oikeudenkäyntiä varten. Tietysti kaikki sairaalat joutuvat myös ottamaan kalliin vakuutuksen hoitovirhekorvauksien varalta.
Vakuutusyhtiöiltä ei myöskään saa mitään tavallista vakuutusta esimerkiksi korvauskatolla kuten Suomessa, vaan lain mukaan vakuutusyhtiöt saavat myöntää vain kaikenkattavia luksusvakuutuksia.
Protektionistinen lääkevirasto FDA tukee lääkevalmistajakartellia
Pahinta säätely kuitenkin lienee lääkkeiden markkinoillepääsystä päättävällä FDA:lla. Useilla suomalaisilla lääkeyrityksillä on ollut vaikeuksia päästä kilpailemaan Yhdysvaltoihin paikallisten yritysten kanssa. Helpoin tapa ulkomaisille lääkeyrityksille hivuttautua FDA:n ohi markkinoille on lisensoida lääkkeensä paikallisille yrityksille, jotka saavat keriä voitot lääkkeiden myynnistä.
Lääkkeet maksavatkin USA:ssa 30 – 50 % enemmän kuin Euroopassa.
1970- ja 80-luvuilla FDA oli viivästyttänyt vaarallisina pitämiensä beta-salpaajien pääsyä myyntiin jopa kymmenellä vuodella samaan aikaan, kun lääkkeet olivat yleisessä käytössä Euroopassa. Eräiden arvioiden mukaan tuona aikana kuoli kymmeniä tuhansia ihmisiä, joita FDA:n kieltämät beta-salpaajat olisivat voineet auttaa.
Laboratorioiden tapauksessa julkinen valta vaatii käsittämättömän määrän paperitöitä, minkä takia vain suurimpien yritysten laboratorioilla on edellytyksiä toimia.
Miten terveydenhuollon yksityistämiset Suomessa?
*Karjaa on vuodesta 1998 alkaen ostanut terveydenhuollon ja vanhustenhuollon palvelunsa Folkhälsanilta. Sopimukseen kuului Meltolan sairaalan yksityistäminen Folkhälsanille. Tämän seurauksena terveydenhuollon menot pienenivät reaalisesti 1,4 % siinä missä koko maassa ne kasvoivat 12 %, eroa on siis 13,4 %. Myös yksityisen palvelun laatuun on oltu tyytyväisiä.
**Yksityistäminen pudotti Karjaan menot maan keskitasolle, vaikka kaupungissa on poikkeuksellisen paljon vanhuksia, minkä vuoksi menot ovat perinteisesti olleet 23 % maan keskitason yläpuolella. Syynä pidetään sitä, että yksityinen palveluntuottaja pystyy järjestelemään ja kehittämään palveluja joustavammin kuin julkinen sektori.
*Helsingin lääkärilakon aikaankin (2001) yksityiset purkivat kunnan leikkausjonoja huomattavasti halvemmalla. Hinnassa tuli huomattava säästö jopa sellaisen tutkimuksen mukaan, joka huomioi potilaiden laadun, tekijän mukaan peräti julkistä ylisuosien. Seurantatutkimusten mukaan ihmiset olivat erittäin tyytyväisiä yksityisen hoidon tasoon: 96 % tulisi samaan paikkaan uudelleen.
Hollannin malli
Hollannissa valtio maksaa yksityisen sairausvakuutuksen, jonka saa ottaa haluamastaan vakuutusyrityksestä. Sen kanssa saa vapaasti mennä valitsemalleen yksityiselle lääkäriyritykselle hoidattamaan itsensä. Yksikkökustannukset ovat huomattavasti halvemmat kuin Suomessa, eikä Hollannissa ole käytännössä leikkausjonoja. Molemmat kokeneet pitävät Hollannin mallia paljon laadukkaampana, ja sieltä saa lääkärin kotikäynnille ja kohtuuajassa päinvastoin kuin Suomessa.
Tämä on hyvä esimerkki siitä, että markkinatalous tuottaa sekä parempia että halvempia palveluita.
Sitten vielä puhutaan ideologisesta yksityistämisestä. Pikemminkin vaatii ideologiaa tarrata kiinni julkiseen terveydenhuoltoon kalliista hinnasta ja huonosta palvelusta huolimatta.
Obaman terveydenhoitoreformi
Obaman ajama muutos ei ole missään vaiheessa juurikaan pyrkinyt puuttumaan liberaalien näkökulmasta oleellisimpiin ongelmiin. Financial Timesin mukaan uudistus pakottaisi viimeisetkin kansalaiset ottamaan vakuutuksen ja jossain määrin jakaisi uudelleen kuluja kansalaisilta toisille mutta säilyttäisi ongelmat; Obama on niin huolissaan arvovallasta, ettei näytä enää piittaavan kustannuksiin vaikuttavista uudistuksista.
Lähdeviitteet ja lisätietoa:
Vapaasana.net 