Kaupunkimaantieteen professori Mari Vaattovaara pitäisi upeana sitä, jos väestö eriytyisi Helsingin kaupunginosiin sen mukaan, millaisessa kaupunginosassa he haluaisivat elää. Esimerkiksi Punavuoressa, Kampissa ja Kalliossa saisi meluta ja Töölö ja Kumpula olisivat vain lapsiperheille, länsi konservatiiveille ja pohjoinen korttelijuhlia järjestäville arvoliberaaleille. Sekoittaminen tuottaa koheesion sijaan konflikteja.

Segregaatiossa on hyvää ja pahaa. Ne, jotka haluavat sanella toisten puolesta, missä kunkin pitää asua ja miten hänen kotinsa pitää rakentaa, käyttävät verukkeenaan tähän segregaatiota. Tämä koskee kaupunkisuunnittelua, vuokra-asuntorakentamisesta, asumistukia, koulupolitiikkaa ja paljoa muuta. Muut jättäisivät nämä pääosin tekemättä ja antaisivat säästyvät rahat esimerkiksi perustulona ihmisille, jotta he voisivat itse päättää kodeistaan ja asumisestaan.

Segregaation paha maine tulee rotuerottelusta, joka oli pääosin valtioiden pakottamaa ja jota yritykset boikotoivat Etelä-Afrikassa, Yhdysvalloissa ja muualla, koska se on huonoa bisnekselle. Vapaassa markkinataloudessa rodut olisivat päässeet sekoittumaan paljon vapaammin ja pääsisivät yhä.

Segregaatio ylläpitää monimuotoisuutta

Paikoin segregaatio ylläpitää monimuotoisuutta ja viihtyvyyttä sekä alueiden vetovoimaa. Esimerkiksi New Yorkin kaupunginosilla on eri luonteet ja ihmiset valitsevat asuinalueensa osittain elämäntapansa perusteella. Samaa on alkanut tapahtua Suomessakin.

Vaattovaara kyseenalaistaa väestötyyppien sekoittamisen sosiaaliset hyödyt ja kertoo kollegoidensakin epäilevän, että se tuottaisi koheesion sijaan konflikteja. Osa ihmisistä ei oikein kestä erilaisuutta.

Segregaation ansiosta ihmiset voivat sietää toisiaan paremmin ja konfliktit vähetä. Lisäksi voidaan saada kannattaviksi tietynlaisten ihmisten tarvitsemia palveluita. Toisaalta eriytymisestä on haittaakin, esimerkiksi korkean työttömyysasteen alueilla työllistytään hitaammin kuin muualla.

Liberaalien kanta

Liberaalit pääsääntöisesti vastustavat sekä pakotettua segregaatiota (eriyttämistä) että pakotettua desegregaatiota (sekoittamista). Ihmisten sekoittumista ei pidä estää muttei myöskään estää hakeutumista samanhenkisten seuraan tai esimerkiksi meluisten tai hiljaisten kortteleiden perustamista.

Koulujen vapaa valinta

Koulun määräytyminen asuinpaikan mukaan lisää sosiaalista segregaatiota luonnottoman korkealle, koska se luo rikkaille paineita muuttaa rikkaiden asuinalueille, jotta lapset pääsisivät oikeaan kouluun.

Voittoa tavoittelevissa kouluissa on osoitettu olevan vähemmän sosiaalista segregaatiota. Tämä voi olla hyvästä, koska se tapahtuu pakottamatta.

Lisätietoja
Segregaatio (myös lähdeviitteitä kuten HS 22.9. Vaattovaaran kantoihin)