Työttömille annetaan yhä, työntekijöiltä otetaan rahaa pakolla, yhä. Tämä porkkana-keppimalli lisää työttömyyttä. ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliitto syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta vielä kesällä vaatiessaan 300 euron suojaosan korotusta 500 ja 800 euroon. Taloustiede on yksimielinen: kannustimet vaikuttavat paljon. Eikä voi ikuisesti elää toisten rahoilla korvessa. Vasemmisto: voipas.

1.1.2018 alkanut aktivointimalli tarkoittaa, että työtön saa 95,35 % työttömyyskorvauksesta, vaikkei 65 työpäivänä tee ”mitään” – ei tee yhteensä 18 tuntia töitä (17 minuuttia päivässä), ei saa 241 euron yrittäjätuloa eikä edes ole 5 päivää koulutuksessa tai vastaavassa. Hän myös pääsee 65 päivän jälkeen taas täyteen korvaukseen, jos tekee jotain.

Vähennys on 1,5 euroa työpäivässä, lisäkorvauksia saaville enemmän. Työtä tekevältä viedään pakolla yleensä 30-80 % ansioista, jotka joku hänen työstään vapaaehtoisesti maksaa.

Malli: ”rahaa työttömille, keppiä työntekijöille” on pilannut Suomen työllisyyden, ja aktiivimalli on vain aavistuksen vähemmän lannistava. Kannustavassa mallissa päinvastoin maksettaisiin ansioista jokin prosenttilisä ja sakotettaisiin työttömiä, mutta sellaista ei kukaan kannata.

Silti tätä lannistinmalliakin vasemmisto vastustaa kiihkeästi ”liian kannustavana”. Kansalaisaloite keräsi yli 100 000 nimeä.

Onko kannustavuus työttömien syyllistämistä?

Työttömyyskorvausta maksetaan siis 1,5 euroa enemmän niille, jotka tekevät edes 17 minuutin työpäivää. Vasemmisto väittää, että tämä on työttömien syyllistämistä työttömyydestään: vihjataan, että joku työtön saisi töitä, jos niitä kannattaisi ottaa vastaan. Totta kai saisi: tieteessä tästä on yksimielisyys. Tasapainotyöttömyyden taso (NAIRU), jonka alle ei päästä kuin luomalla myöhemmin kostautuvia kuplia, riippuu paljolti kannustimista.

Punavihreätkin yleensä myöntävät tämän, kun puhutaan perustulosta tai kun sateenkaarihallitus sääti suojaosan: työtön saa ansaita 300 euroa menettämättä korvauksiaan. Työttömien  osa-aikatyönteko lisääntyikin vuodessa 59 % ja kesällä 2017 Vasemmistoliitto vaati rajan korottamista 500 ja 800 euroon! ”Näin pieni summa ei motivoi ansaitsemaan”, Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän tiedote syyllisti työttömiä töiden vieroksumisesta 12.7.2017.

Kansantaloustieteen professori Jouko Ylä-Liedenpohjan mukaan työllisyyttä voisi parantaa helposti 500 000 hengellä kohtuuajassa. Tarvitsisi vain poistaa pienituloisten ja ikääntyneiden kannustinloukut kuten ”työttömyyseläkeputki”.

Työttömien kannustimet luovat uusia työpaikkoja

Hagedorn et al. (2015) osoittivat, että kun kongressi joulukuussa 2013 päätti lakkauttaa osavaltiokohtaiset työttömyyskorvausjaksojen pidennykset, (0–47 viikkoa), tämä tuotti 1,8 miljoonaa uutta työpaikkaa (”vuoden 2014 työllisyysihme”).

Ensi vaiheessa työttömät hakeutuvat hanakammin töihin. Seuraavassa vaiheessa työnantajat alkavat tarjota enemmän tällaiseen soveltuvia töitä ja syntyy jopa työtehtäviä ja yrityksiä, joita ei olisi muuten syntynyt. Näin käy aina kannustimia parannettaessa. Kolmannessa vaiheessa tämä työnteko vähentää syrjäytymistä ja alkoholisoitumista sekä lisää työkykyjä ja -taitoja ja antaa näytönpaikkoja, joista ihmiset työllistyvät entistä parempiin töihin.

Joka lukee Liberalismi.netin artikkelin Kannustin, tuskin epäilee kannustinten voimaa.

Saako toisten rahoilla elää tahallaan loputtomasti?

Sdp:n vasemmistosiipeen kuulunut keynesiläinen taloustieteilijä, tohtori Juhana Vartiainen oli ennen Suomen ja Ruotsin valtion taloustieteellisten tutkimuslaitosten johtaja ja ”Ruotsin palkansaajien tutkimuslaitoksen” tutkija. Hän toi vasemmistolaisen keynesiläisyyden nyky-Suomeen oppi-isänsä Jukka Pekkarisen kanssa ja on yhä hyvinvointivaltion kiihkein tukija maassa.

Vartiainen sanoi Ylen Ykkösaamussa 3.1., että kaikkialla Suomessa on työvoimapula joissain ammateissa. Kouluttautumalla uudelleen saattaa siis löytää töitä. Silti ei työttömyyskorvauksella pidä elää lopun elämäänsä, vaan jossain vaiheessa pitää muuttaa töiden perässä, ellei töitä löydä, niin on ennenkin tehty. Vasemmistoliiton eduskuntaryhmän puheenjohtaja Aino-Kaisa Pekonen pillastui tästä, mitä linkattu Ylen tiivistelmä sieventelee.

Vasemmistoliiton mielestä siis ei tarvitse muuttaa työn perässä vaan saa elää loppuelämänsä korvessa toisten rahoilla?

Vuonna 2016 ilmoitettiin TE-toimistoille 562 400 uutta avointa työpaikkaa. Niistä ja vanhoista täyttyi vain 117 800. Nämä ovat vähemmistö: 77 % työllistymisistä tapahtuu työpaikkoihin, joita ei edes ole ilmoitettu TE-toimistoille.

Elääkö perijä toisten rahoilla?

Perijä ei elä toisilta väkisin otetuilla rahoilla. Jos joku haluaa tehdä töitä lapsensa eteen, ei siinä ole mitään väärää. Sitä verotetaan enemmän kuin työntekoa itsekkäästi itsensä eteen, joten meidän tulee olla erityisen kiitollisia tuollaisesta kiltteydestä. Perinnön jättäminen myös vaatii säästämistä. Säästäminen kulutuksen sijaan lisää investointeja ja sen kautta hyvinvointia, kehitystä, tuottavuutta ja palkkatasoa. Pekonen ymmärsikin olla viittaamatta perijöihin ja muihin lahjoituksen saaneisiin.

Pitääkö perheellisenkin muuttaa työn perässä?

Jos perhe ei pidä tulojaan Pihtiputaalla riittävinä, kannattaa muuttaa sinne, missä perhe saa enemmän tuloja. Jos yhdellä perheestä on niin tuottava työpaikka, että perhe elää sillä mielestään tarpeeksi hyvin, on turha kitistä siitä, ettei saada otettua muilta tarpeeksi rahaa väkisin.

Moni tekee nytkin töitä eri puolella maata kuin perhe asuu – tai eri maassa. Pakko ei ole: jokainen perhe, jossa on monta työkykyistä, löytää joltain yhdeltä seudulta toimeentulon.

Liberaalien ihannemalli: perustulo?

Ei aktiivimallikaan ole liberaalin ihannemalli. Liberaalia olisi esimerkiksi maltillinen perustulo, jossa työnteosta rangaistaisiin mahdollisimman vähän. Ääriliberaalien mielestä sen perustulon pitäisi olla nolla. Jokainen saisi tehdä, mitä haluaa, eikä valtio puuttuisi siihen. Jos jokin minimituki kaikille maksetaan, ihmisten elämänvalinnat, kuten työnteko, eivät siihen saisi vaikuttaa. Useimmat kuitenkin antaisivat työkyvyttömille enemmän.

Vartiainen, Soininvaara ja kumppanit kannattavat myös perustiliä. Äärivasemmistolainen nobelisti Joseph Stiglitzkin on sellaista esittänyt. Allekirjoita kansalaisaloite perustilistä.

Vartiainen haluaisi perustulon ehdoksi, että on työmarkkinoiden käytettävissä, koska liian moni nuori ensin jäisi bailaamaan tai pelaamaan ja sitten katuisi. Se ei ole yhtä liberaalia, mutta Soininvaarastakin sellainenkin ”perustulo” olisi sentään nykyjärjestelmää parempi.

Elina Lepomäki (kok) ei pidä siitä, että aktiivimalli säädettiin uudistamatta muuten rakenteita. Aktiivimallia voi arvostella, mutta vasemmiston kritiikki on aivan hakoteillä.

Mikä olisi sinusta paras malli?

64 % taloustieteilijöistä haluaa aktiivimallin, 9 % eri mieltä

(Lisätty 11.2.) 64 % taloustieteilijöistä: ”Työttömien kannustaminen lyhyidenkin työjaksojen tekemiseen tai työvoimakoulutukseen työttömyyspäivärahan pienentämisen uhalla on järkevää työllisyyspolitiikkaa.”

Kannustinjärjestelmien tutkimuksesta Nobel-palkittu Bengt Holmström muistutti: ”Tanskalainen malli on toiminut hyvin, mutta kesti aikansa ennenkuin tahan pisteeseen paastiin. On loydettava looginen kokonaisuus joka toimii kontekstissa. Tama vaatii avointa mielta esiintyvien epakohtien suhteen, ja sikali kun ne ovat merkittavia kokonaitarkastelussa korjauksia tarvitaan. Tama koskee uusien kannustinjarjestelmien kayttoonottoa yleisesti.”

Osittain eri mieltä oli äärivasemmistolainen Markus Jäntti ja pari muuta, joista yksi vain halusi asian esitettävän positiivisella psykologialla, niin että leikattua tukea kutsuttaisiin tavalliseksi tueksi ja ei-leikkausta bonukseksi aktivoituneille. Jäntti: ”…  Sinänsä aktiiviset työvoimatoimet yleisesti ottaen kannatettavia, mutta nyt käsillä olevat muutokset tuskin hyvin perusteltuja.”

Lisää aiheesta: Töitä ei riitä kaikille -harhaluulo (Vapaasana.net 11.5.2016), Demarihallitukset antoivat työttömille vähemmän (10.1.2018)
Kannustin, Työttömyysturva, Sosiaaliturva, Perustili (Liberalismi.net)