Hallitus: Sdp 91 %, Vihreät 86 %, Rkp 83 %, kokoomus 77 %, Vasemmistoliitto 38 %, KD 30 %, keskusta 24 %, perussuomalaiset 17 %, sanovat vedonlyöntikertoimet, siis vajaa sixpack. Liberaalit: Atte Harjanne (vihr) valittiin 227 äänen erolla Fatim Diarraan. Petrus Pennasen (pir) vaaliliitto sai 11275 ääntä 13944:stä tarvittavasta. Kokoomus sai mm. Helsingin ja Uudenmaan viimeiset paikat, äänikuninkaallisina Elina Lepomäki ja Kai Mykkänen. Tere Sammallahti (kok) sai 2124/3396, arvoliberaali Jyrki Kasvi (vihr) 3576/4194, Mikko Kiesiläinen (vihr) 1689/4194, Henrik Vuornos (kok) 2851/3396. Anders Adlercreutz (r) sai turvalliset 9403/4637 ääntä. Helsingin liberaaleista jäivät valitsematta myös Risto E.J. Penttilä (kok) 3475/5900, Mia Nygård (2949) ja Timo Huhtamäki (vihr) 2279/4791. Petrus Pennanen oli ainoa pienpuolueen ehdokas, jolla oli minkäänlaisia mahdollisuuksia valintaan. Marco de Wit, Paavo Väyrynen, feministipuolue, eläinoikeuspuolue sekä kahden sortin kommunistit ja nationalistit jäivät hyvin kauas paikoista, joskin piraattien Uudenmaan saalis oli kunnioitettava. Rinne sanoi vaalien alla, että tyydyttävä tulos olisi vähintään 21 %, mutta Sdp sai 17,7 %. Eroilmoitusta ei ole kuulunut; Juha Sipilä sen sijaan erosi tänään.

Pahaa luvassa: sixpack-hallitus

Antti Rinne sanoi eilen, että millään puoleella ei saisi olla veto-oikeutta hallituksessa, ainakaan pienellä. Se vaatisi 141 kansanedustajan hallituksen, mikä on epärealistista. Jos vihreille ei haluta veto-oikeutta, vedonlyöntikertoimien kokoonpano vaatisi Sdp, Vihreiden, Rkp:n ja kokoomuksen lisukkeeksi Vasemmistoliiton. Siis sixpack miinus KD. Sixpack oli huonoin hallitus aikoihin, tosin Rinteen vuoksi. Täydessä sixpackissa kokoomuksen voisi vaihtaa kepuun.

Kokoomuksen prosentti 77 on niin korkea, että sen ei pidä suostua kuin hyvään hallitusohjelmaan, jossa sille tärkeät tavoitteet tehdään alkupainotteisesti. Muissa sixpack-puolueissa kun on kaksi hallitusvastuusta ennenkin livistänyttä.

Perusporvaripuolueille kansa äänesti 108 paikkaa, vasemmistolle 56, vihervasemmistolle 76. Ei-vasemmiston 144 paikkaa eivät näytä tuottavan ei-vasemmistolaista hallitusta.

Helsinki

Epäliberaaleja valittuja olivat mm. Eveliina Heinäluoma (sd), Emma Kari (vihr), Mai Kivelä (vas), Veronika Honkasalo (vas) ja Eva Biaudet. Helsingissä 59 % valituista oli naisia, Uudellamaalla 47 %.

Katju Aro (fp) sai vain 2399 ääntä, vaikka asiantuntijat veikkasivat häntä listan ykköseksi ja hän oli 10 suosituimman joukossa parin viikon takaisessa kyselyssä. Vasemmistohistorioitsija Oula Silvennoinen (vihr) jäi 1287 ääneen ja Suomen Uutisten päätoimittaja Matias Turkkila (perus) sai 522 ääntä.

Vihreiden tulevia tähtiä jäi vähän äänirajan alle: Fatim Diarra, Alviina Alametsä ja Amanda ”Huulipuna” Pasanen.

Pennanen pohtii feministipuolueen pudottamista vaaliliitosta jatkossa, jotta liberaalit uskaltaisivat äänestää piraatteja. Piraateissa on paljon punertaviakin, vähemmän punaiset usein siirtyvät liberaalipuolueeseen. Näiden keskinäinen vaaliliitto on välttämättömyys.

Uusimaa

Liike Nytin Hjallis Harkimo sai 12919 ääntä. Hänestä tuli ainoa ”muu” kansanedustaja Ahvenanmaan lisäksi. Liike Nyt ei rekisteröitynyt puolueeksi, jotta sen vaalirahoja ei voisi jäljittää – Kremliin? Toinen Neuvostoliiton perillinen, Jussi Saramo (vas), valittiin 3501 äänellä.

Uusimaa: rannalle jäivät Väyrynen, illuminaattiprofeetta, siniset ja Marco de Wit

Liberaaleista Tea Törmänen sai 428 ääntä, Petri Suuronen 181, Juhani Kähärä 168, Tuomas Tiainen 164. Törmäsen vertausluku oli 1470,5/12699, joten hänkin oli täysin vailla mahdollisuuksia. Koska ääniä tuli Espoon ulkopuoleltakin, kunnallisvaaleihin pitää vielä petrata. Vaaliliitto piraattien kanssa keräsi 5882 ääntä kärjessään Kim Holviala, 537, ja Wille Dahl, 429.

Paavo Väyrynen sai 1235 ääntä, koko Seitsemän tähden liike vain 2780, vaikka mukana olivat Terttu Savola (ex-ka) ja illuminaatti-vapaamuurari-saatananpalvojien salaliitosta profetoiva Jouko Piho (ex-kd).

Jussi Niinistö sai 3193 ääntä, Sampo Terho 3094, Simon Elo 587 ja siniset 9515, mutta 12699 olisi tarvittu. Sinisillä tai 7TL:llä tuskin on tulevaisuutta.

Marco de Wit 316 ääntä (Suomen kansa ensin), vertausluku 1064/12699.

Eläinoikeuspuolue ja feministipuolue jäivät tuhanteen ääneen Uudellamaalla, Itsenäisyyspuolue 703 ja Kansalaispuolue 252, Kalevi Wahrman 483, koko SKP 1232 ja KTP reilut 300.

20-vuotias liberaali kaupunginvaltuutettu Binga Tupamäki (kok) sai 767 ääntä – ehkä 24-vuotiaana sitten. Mervi ”Jyrkin vaimo” Katainen sai vain 2813/3396 ääntä ja jäi 4. varasijalle.

Perussuomalaisista rannalle jäivät mm. historioitsija Arto Luukkanen (ps), 3284/4247 ääntä, talousliberaali Simo Grönroos, 2543, Matti Putkonen, 1617 ja Jiri Keronen, 680.

Muu Suomi

Päivi Räsänen (kd) sai viimeisen paikan Hämeestä, Susanna Koski (kok) putosi Vaasassa. Lapissa vihreiden historiallinen paikka jäi 10 äänen päähän.

Vihreiden punatähti Iiris Suomela

Tampereelta valittu 24-vuotias laitavasemmistolainen Iiris Suomela on vihreiden suuri tähti, mutta hän on niin punainen, että hänestä ammattiliittojen tahto menee eduskunnan yli (17). Sosialismin romahduksesta on jo 28 vuotta, ja moni oppi on ehtinyt nuorilta unohtua. Venezuelan ja Pohjois-Korean nälkäiset ovat niin kaukana, että niitä ei tarvitse nähdä.

Vihreiden 20-henkisessä eduskuntaryhmässä on 17 naista ja 3 miestä. Oikeistohallitus tuotti nyt nosteen vasemmistolaisille naisille, vaikka vihreissä ei taloustaikausko sentään AOC-tasoa ole. Kaupungeissa naiseus on valtti, siksi naisia valittiin ennätykselliset 47 % eli 94.

Kokoomus: pääministeripuolue, ellei 12 vuoden hallitusvastuu painaisi

Oppositiosta kokoomus olisi saanut yli 20 %:n kannatuksen ja ollut kirkkaasti pääministeripuolue. Sen trendikannatus on Suomen suurin. Pitkä hallitusvastuu piti viime vaalien pohjatuloksessa, joka näissä oloissa on lievä torjuntavoitto. Vaalijärjestelmä antoi lisäpaikan (38.).

Kakkosena on perussuomalaiset (39), jonka kannatus on ollut aika paikallaan jo kolmissa vaaleissa. Sen kohdalla ei puhuta trendistä, vaan kannatus heiluu pinnalla olevien kysymysten, linjanmuutosten ja hajoamisten mukaan.

Demarit (40) ovat pitkässä trendilaskussa, jonka loppua ei näy, mutta oppositio antaa yleensä muutaman prosentin lisän, joka nyt juuri ja juuri pelasti heidät 17,7 prosenttiin. Keskustan (31) lasku on hitaampaa. Vihreiden (20) trendi on ylös, mutta kai menee monta vaalikautta, ennen kuin heidän riveistään noustaan pääministeriksi.

Vasemmistoliitto (16) muokattiin vuonna 1990 Skp:stä, jonka laskutrendi käytännössä jatkui vuoteen 2015.  Nykyään kansanedustajat ovat lähinnä punavihertäviä marxilaisia mutta valtuustoissa istuu paljon Vasemmistoliiton rasvaniskaisia sovinisteja, samoin ammattiliitoissa. Puolue pärjää yhä korpikommunistien kunnissa.

Rkp (9) ja kristillisdemokraatit (5) ovat polkeneet paikoillaan, mutta kristillisdemokraattien kohdalla linjanmuutokset voisivat muuttaa tilanteen.

Rinne: tyydyttävä tulos olisi vähintään 21 %

Antti Rinne sanoi viime viikolla, että tyydyttävä eduskuntavaalien 2019 tulos vaatisi kakkosella alkavan kannatusprosentin, jossa olisi toinenkin luku ennen desimaalipilkkua, siis vähintään 21 %. Sdp:n tulos oli 17,7 % mutta eroilmoitus jäi tekemättä. ”Aika surkea tulos … kun ei päästä edes kahteenkymmeneen prosenttiin”, Erkki Tuomioja valitti (HS). Kannatus oli Sdp:n yli satavuotisen historian toiseksi huonoin.

Sdp 40 paikkaa (+6), PS 39 (+1), Kok 38 (+1), Kesk 31 (-18), Vihr 20 (+5), Vasemmistoliitto 16 (+4), Rkp 9 (0), KD 5 (0), Liike Nyt 1, Ahvenanmaa 1. Ks. Ylen tulospalvelu.