Professori Alex Tabarrok toteaa älykkyyden nousseen huomattavasti kapitalistisissa maissa kapitalismin aikana. Testeissä markkinaliberaalit myös ovat parhaita ratkaisemaan järjellä ongelmia, joissa intuitio johtaa harhaan, korjaamaan virhepäätelmiään.
Liberaalit ovat rationaalisimpia
Psykologit Dan Ariely ja Jonathan Haidt ovat osoittaneet ihmisten tekevän päätöksiä yleensä ennustettavan epärationaalisesti ja intohimojensa harhauttamina. ”Libertaarit” ovat tässä poikkeus. Termin ala on Yhdysvalloissa niin laaja, että Euroopan markkinaliberaalit eli klassiset liberaalit sisältyvät siihen. Takana on sekä halu että kyky: klassiset liberaalit sekä pyrkivät tarkistamaan totuuden järjellä mystiikan ja intuition sijaan että pärjäävät parhaiten testeissä, joissa kykyä tähän mitataan.
Esimerkkinä on kysymys: ”Maila ja pallo maksavat yhteensä euron ja 10 senttiä. Maila maksaa euron enemmän kuin pallo. Paljonko pallo maksaa?” Intuitio tarjoaa ensin väärää ratkaisua, mutta etenkin liberaalit osaavat tunnistaa ja korjata virheensä ennen vastaamista. Tarkemmin: Ajattelukyky heikentää uskoa.
Poikkeuksena tosin tuntuvat ainakin jotkut anarkokapitalismin rothbardilaisen haaran kannattajat. Heistä moni uskoo salaliittoteorioihin juutalaisten ”Uudesta maailmanjärjestyksestä” (NWO), joka kontrolloi kaikkea ja asennuttaa rokotuksissa ihmisiin salaa mikrosiruja, astrologiaan, ilmastodenialismiin ja muuhun vastaavaan sekä asettaa nettijulkaisut tiedemaailman edelle.
Vastaavasti konservatiiveissakin kaikkein jyrkimmät ovat yleensä irrationalistisimpia, vastentahtoisia tyytymään mihinkään epävarmaan tai ”mixed truths”, joissa totuus ei ole selkeästi minkään äärivaihtoehdon puolella.
Kapitalismi nostaa älykkyyttä
Älykkyyttä on mitattu vasta 1930-luvulta asti, ja sinä aikana älykkyys näyttäisi nousseen länsimaissa ehkä 20 pistettä. Siis silloisia tavallisia ihmisiä pidettäisiin nyt melkein kehitysvammaisina ja nykyiset tavalliset ihmiset olisivat tuolloin melkein päässeet Mensan jäseniksi. Ehkä vain osa erosta on yleisen älykkyyden kasvua, loppu testiälykkyyden.
Etenkin sosialismin romahdettua kapitalismi on edennyt kehitysmaissakin ja ne ovat kuroneet umpeen eroa länsimaihin.
Selityksenä älykkyyden nousulle pidetään kapitalismin rahoittamia ja tuottamia asioita kuten ravinto, sairauksien vähentyminen, virikkeellisempi ympäristö, parempi koulutus ja väestön sekoittuminen (heteroosi).
Jo filosofi Georg Simmel totesi kapitalismin parantavan älyllisiä kykyjä. Sen lisäksi ”raha myös yhdistää uusia ihmisryhmiä, jotka eivät muuten olisi yhteydessä toisiinsa. Simmel toteaa, että vasta raha on opettanut ihmiset liittymään yhteen tavalla, joka takaa yksilöllisyyden ja erilaisuuden.” (Wikipedia) Simmel kuitenkin myös arvosteli rahan vieraannuttavan ihmisiä ja korosti sen olevan vain väline.
Yhdysvaltainen liberaalien lipunkantaja on Reason-lehti. Suomessakin toimi 2010-luvulla liberaali, skeptikkohenkinen Järki-lehti. Myös Vapaasana.netin jutuista moni on skeptikkohenkisiä, vaikka skeptisyyden aste vaihteleekin eikä tämäkään lehti sovi ainoaksi tiedonlähteeksi. Järjen vastapuoli on Voima, mikä kuvastaa aatteita.
Raha ja korko kirjoitus- ja laskutaidon takana
Abstrakti kirjoitustaito keksittiin Sumerissa kirjanpitoa varten. Vuoden 3000 eaa. tienoilla nuolenpääkirjoituksella pidettiin kirjaa hyödykkeiden vaihdosta ja pian myös veloista, ensimmäisistä kirjallisista sopimuksista.
Ensimmäinen tunnettu korkoa korolle -velkakirjakin on Sumerin Urukista, noin vuodelta 2400 eaa. Korko oli noin 20 % vuodessa. Koron korko teki maatalouden mahdolliseksi, kun esimerkiksi siemeniä saattoi lainata ja sadon jälkeen palauttaa korkojen kanssa. Rahan kehityttyä viljan sijaan maksu saatettiin suorittaa rahalla. Koron korko auttoi ratkaisevasti kaupungistumistakin. (lähdeviitteet)
Linkkejä
Vapaasana.net 
Itse asiassa on tutkittu että ihmiset ovat ”tyhmentyneet” viime vuosikymmeninä. Älykkyys ei siis ole nousussa vaan laskussa. Johtuu mm. digitalisaatiosta ja globalismista.
Samaan aikaan rikolliset pääsevät loistamaan (kuten esim. tämä Onni Sarmaste).
TykkääTykkää
Se lasku on ollut hyvin lievää verrattuna siihen älykkyyden nousuun, jonka kapitalismi on tuottanut ja jota se yhä tuottaa useimmissa maissa, jotka ovat saaneet nauttia kapitalismista vähemmän aikaa.
Laskun syy ei ole globalismi. Some saattaa vaikuttaa. Enemmän ehkä se, että kapitalismi on mahdollistanut runsaan sosiaaliturvan, jossa köyhimmät hyötyvät eniten lasten hankkimisesta. Jos siksi saamme runsaammin geeneiltään vähemmän älykkäitä lapsia, se voi olla hyväksyttävä hinta anteliaasta sosiaaliturvasta. Älykkäitä riittää yhä maksamaan verot.
TykkääTykkää