Nuorekkaana uudistajana pidetty Junichiro Koizumi valittiin Japanin pääministeriksi vuonna 2001 yhdeksäntenä pääministerina Japanin kymmenen vuoden talouskurimuksen kuluessa. Hänellä oli alussa 65 %:n kansansuosio, osin mielikuvasyistä, olihan hän puolueensa ulkopuolinen kapinallinen, komea ja huumorintajuinen entinen sosiaaliministeri, joka puhui kipeiden talousuudistusten tarpeesta.

Viime viikot on keskusteltu siitä, kun Sitran yliasiamies Esko Aho ehdotti, että terveytensä laiminlyövät ihmiset saisivat itse maksaa osan sairastelustaan. Libertaristien mielestä kaikki saisivat vastata kokonaan itse aiheuttamistaan menoista, jolloin oikeudenmukaisuus olisi täydellinen, mutta millainen liberaali malli toteuttaisi huolenpidon kaikista tinkimättä silti kovin paljon oikeudenmukaisuudesta?

Edellisen hallituksen aikana Keskusta vaati hallitusta eroamaan, kun se ei alentanut bensiiniveroa. Nyt ollessaan hallituksessa se ei ole itse alentanut bensiiniveroa, vaikka bensiinin hinta on paljon korkeampi kuin tuolloin.

Nykyopposition kovistellessa Keskustaa puolue on käyttänyt selityksenä sitä, että silloinen hallitus oli korottanut veroa liian korkealle. Tämä on pelkkä tekosyy, koska vero on yhä sillä täsmälleen samalla ”liian korkealla tasolla”. Itse asiassa bensiinistä peritään nyt vielä enemmän veroja kuin tuolloin ja lisäksi nettohintakin on korkeampi.

Öljyn tuorein hintapiikki johtuu jalostetun öljyn tuotantokapasiteetin tilapäisestä vähenemisestä. Hinta nousee tasolle, joka kannustaa riittävästi vähentämään kysyntää ja lisäämään tarjontaa, niin että öljy jälleen riittää.

Jos valtiot reagoisivat tähän laskemalla öljyn veroja, vastaavat tulot menisivät öljy-yhtiöille valtion sijaan, sillä öljyn hinta ei voi laskea ennen kuin tarjonta lisääntyy tai kysyntä vähenee.

Hallitus teki nopeasti vuoden 2006 vaalibudjetin. Koska vaalit ovat maaliskuussa 2007, useimmat etuuskorotukset ajoitettiin vuoden 2006 syksylle. Näin ne eivät juuri näy tämän hallituksen budjettien epätasapainossa vaan tulevat rasittamaan vasta seuraavan hallituksen budjetteja, mutta silti tämä hallitus ottaa niistä kunnian. Vaalibudjetti paisui 39,5 mrd. euroon, 4,4 % eli inflaatiota, palkankorotuksia ja talouskasvua nopeammin.

Köyhät kyykkyyn

Der Spiegel -lehdessä kenialainen talousasiantuntija James Shikwati kertoo, että apu Afrikkaan aiheuttaa enemmän pahaa kuin hyvää. Hän pyytää rikkaita maita lopettamaan kehitysavun.

Vaikka jatkuvasti valitetaan hyvinvointivaltion kuihduttamisesta, todellisuudessa valtion jakamat rahat ovat lisääntyneet puolella ja kuntien jakamat rahat sitäkin enemmän, vaikka vertailukohdaksi otettaisiin lamaa edeltäneet huippuvuodet, vaikkapa vuosi 1989. Veroja ym. valtio kerää tuplasti niin paljon kuin tuolloin, valtion talousarvion (budjetin) loppusumma onkin jo 39,4 miljardia euroa vuodeksi 2006.

Vuonna 2004 Suomen asukkaista 2,1 % oli ulkomaalaisia, selvitettyyn rikokseen syyllistyneistä 2,7 %. Näin pieni ero ehkä selittyy täysin sillä, että ulkomaalaisista suurempi osuus on nuoria kaupunkilaismiehiä – sellaisten rikollisuusprosentti kun on supisuomalaisissakin hyvin korkea.

Rikoksesta epäiltyjä oli vuonna 2003 n. 600 000, mistä 5,4 % ei-suomalaisia ja 2,9 % ei-syntyperäisiä suomalaisia. Siis rikoksista epäillyistä 91,7 % oli syntyperäisiä suomalaisia.

Lontoon pommi-iskujen seurauksena EU:ssa päätettiin 13.7.05 terrorinvastaisten toimien tehostamisesta. Tämä voi olla paikallaan, mutta suunnitelmat teletietojen tallennuksesta ovat liioiteltuja. Terrorismi on ainakin toistaiseksi mitätön juttu esim. liikenneturvallisuuden rinnalla, puhumattakaan ennalta ehkäisevästä terveydenhuollosta.