Ydinvoima ei tuota hiilidioksidipäästöjä tuotantoprosessissa lainkaan. Ydinvoimatekniikan suuren tehokkuuden ja pienen raaka-ainekulutuksen vuoksi kuljetuksista ja huollosta aiheutuvat epäsuorat päästöt ovat myös vaatimattomat tuotettua sähköyksikköä kohti.

Takavuosina professorititteliset kirjoittajat kertoivat, että ydinvoima on kommunismin ajan energiamuoto siinä missä höyryvoima oli kapitalismin ajan käyttövoimaa. Nyt näyttää hiukan kummalliselta katsella ydinvoima-aatteen kannattajien värikarttaa. Siellähän on muitakin kuin oikeaoppisia marxisti-leninistejä.

Keskussuunnittelusta ympäristöargumentteihin

Maailmanpankin tuore tutkimus Transition: The First Ten Years kartoittaa syitä entisen itäblokin kaksijakoisen talouskehityksen takana. Menestyksekkäimpiä ovat olleet ne maat, joissa on onnistuttu luomaan uusien yritysten markkinoilletuloa edistävä yritysilmasto eikä vanhoille tehottomille yrityksille ole luotu turvasatamaa julkisin varoin.

Tiivistelmä Svenska Dagbladetissa julkaistusta luonnonvaratalouden professorin, Olof Lindénin kirjoituksesta:

Tehtyäni 20 vuotta työtä kehitystyön parissa minun on pakko todeta, että perussyynä on miltei aina kehitysmaiden puuttuva tahto korjata omia tehottomuuteen, korruptioon ja epäoikeudenmukaisuuteen liittyviä ongelmia.

Eksoottisten kaukomatkojen kohteessa Thaimaassa on myös pakolaisongelma. Bangkokista luoteeseen 500 kilometrin päässä Myanmarin (ent. Burman) rajaseudulla Mae Sotin kaupungin lähellä eteeni ilmestyy kuin tyhjästä puujaloilla seisovia harmaita puisia taloja. Näyttää kuin niitä jatkuisi silmänkantamattomiin. Näky muistuttaa kehitysmaan miljoonakaupungin esikaupunkialuetta. Mitään slummeja ne eivät kuitenkaan ole.

Yrittäjäjärjestöt, ammattijärjestöt ym. pyrkivät ajamaan omien jäsentensä etua yhteisen edun vastaisesti kaikin tavoin. Valitettavan usein he saavat sumutettua toimittajat verhoamalla itsekkäät vaatimuksensa yhteisen edun nimiin.

Järjestöt vaativat itselleen monopolia mahdollisimman moneen asiaan. Rajoittamalla kilpailua omalla alallaan ne hankkivat näin lisää rahaa itselleen mutta vähemmän valinnanvaraa ja korkeampia hintoja tavallisille kansalaisille.

Allaoleva haastattelu ilmestyi alunperin amerikkalaisen Acton-instituutin julkaisussa Religion and Liberty.

”Naisen muotokuva politiikan kehyksissä” on Paavo Haavikon Tarja Halosen tarinan takakannen alaotsikkona. Tosiasiassa kuva on Haavikon kehyksissä, ja kerrankos sitä sattuu, että kehykset ovat kuvaa arvokkaammat. Kun kirja nostaa Halosen Mannerheimin, Paasikiven ja Kekkosen tasolle, selviää samalla kirjoittajankin asema.

Äskettäin tehdyn tutkimuksen mukaan suomalainen lainsäädäntö on huonoa johtuen siitä että lainsäädännön tavoite on varmistaa hallinnon edut. Jäljempänä olevat esimerkit osoittavat saman asian.

”Kullberg, te ajattelette liikaa ja liian nopeasti.” Tämä oli esimieheni kommentti armeijassa. Paitsi armeijassa, sääntö pätee myös ulkopolitiikassa. Ei pidä ajatella eikä tietää liikaa eikä varsinkaan liian aikaisin. Vasta kun se kiinnostaa ”kaikkia” eli valtamediaa, tulee jonkin asian huomiointi diplomatiassa välttämättömäksi pahaksi.