Perussuomalaiset vastustavat liberalismia, kapitalismia ja kommunismia aivan kuten sosiaalidemokraatit, kansallissosialistit ja fasistit paitsi että sanovat, etteivät ole sosialisteja. Rikkaita ja suuryrityksiä pitää verottaa entistä kovemmin ja progressiivisemmin. Sosiaaliturvaa ja hyvinvointipalveluita on parannettava, ei ulkoistamalla. Työehtoja rikkovia työnantajia rangaistaan ankarasti. Luomu- ja lähiruokaa suositaan, geenimuuntelu on kiellettävä täysin.

Perussuomalaiset perustettiin populistisen Suomen maaseudunpuolueen seuraajaksi vuonna 1995. Puolue on populistinen, konservatiivinen, kollektivistinen ja valtiojohtoinen vanhan ajan hyvinvointivaltion kannattaja.

”Perussuomalaiset on kansallismielinen ja kristillissosiaalinen puolue”, todetaan vaaliohjelmassa 2011.[3]

Eduskuntapuolueista vain Kristillisdemokraattien ja Perussuomalaisten puheenjohtajat vastustavat sukupuolineutraalia avioliittolakia, siis kansalaisten yhdenvertaisuutta[2].

”Yltiömarkkinatalouden” vastustaminen

Perussuomalaiset vastustavat Suomen nykyistä, ”yltiömarkkinavetoista” suuntaa ja kannattavat hyvinvointivaltiota.[10] Valtion pitää kaventaa tuloeroja.[9]

Perussuomalaisten nuorten periaateohjelma on toimittaja Juha-Pekka Tikan mukaan kansallismielistä mutta monilta osin äärivasemmistolaista. Ohjelman mukaan globaali kapitalismi on valtiokehoja näivettävä loinen ja kapitalismissa ei ole ”sijaa inhimillisyydelle”. [11]

Rikkaita on verotettava enemmän

Perussuomalaiset vaativat jyrkempää progressiota verotukseen, varallisuusveroa takaisin, lapsivähennyksiä, perintöveron lakkauttamista asuntojen osalta ja alempaa ruoan, autojen ja polttoaineiden verotusta. Toimittajan mukaan ehdotukset jättävät valtiontalouteen ison aukon ja Soinin ehdottamat vähäiset säästökohteet ym. tuskin mitenkään kattavat tätä aukkoa. [5]

Vaaliohjelmassaan 2011 perussuomalaiset haluavat kiristää yli 5000 euroa kuussa ansaitsevien verotusta 1-2 % ja korottaa pääomatuloveron 30 %:iin sekä perua energiaverojen korotukset[6] ja palauttaa varallisuusveron.[7] Suurituloisten lapsilisiä alennetaan ja yritysten osinkoveroa kiristetään.[7]

Pääomatuloverotuksestakin tehtäisiin progressiivinen yksityishenkilöille ja myös suurten säätiöiden ja yritysten kaikista pääomatuloista tehtäisiin verollisia.[8] Yhteisöveroa ei ainakaan saisi laskea, kun taas pieni- ja keskituloisten ihmisten ja pienyritysten verotusta ei saa kiristää, ei myöskään arvonlisäveroa.[8]

Suurten perintöjen verotusta ei saa laskea.[8]

Finanssikriisi pitää panna finanssimarkkinoiden ja ”suurpääomapiirien” maksettavaksi.[9]

Valtionyritykset

Valtion tulisi toimia aktiivisena omistajana suomalaisen työn edistämiseksi.[15] Puolue kannattaa Veikkauksen ja RAY:n monopoleja, ja sen mielestä Ylen tehtäviä ei voi jättää markkinoiden armoille.[17]

Sosiaaliturvan korottaminen

Puolue vaatii perusturvan parantamista ja sen ja lapsilisien sitomista kuluttajahintaindeksiin.[12]

Työeläkkeiden ”taitettua indeksiä” pitäisi parantaa, ja nuorten eläkekarttumaprosenttia korottaa. [13]

Lapsiperheet

Suurituloisten lapsilisiä pitää perussuomalaisten mukaan leikata ja pienituloisia tulee kannustaa enemmän lastenhankintaan. Toimeentulotuesta ei enää vähennettäisi lapsilisiä ja yksinhuoltajakorotuksia ja myös alle 4000 euroa kuussa ansaitsevia lapsiperheitä lisätuettaisiin lapsivähennyksellä. Lapsilisät sidottaisiin kuluttajahintaindeksiin. [14]

Työelämä

Työehtoja rikkovia työnantajia tulee rangaista ankarasti, harmaata taloutta ja talousrikollisuutta pitää kitkeä tehokkaasti. [15]

Valtionhallinnon ”tuottavuusohjelman” perussuomalaiset haluavat pysäyttää, koska heistä se on pelkkä ”irtisanomisohjelma”.[15]

Työeläkerahastoja ja valtion rahoja pitää käyttää enemmän suomalaiseen työhön.[13][15]

Puolueen mukaan ylikansalliset yritykset polkevat työntekijöiden oikeuksienkehitysmaissa ja jakavat miljardivoittoja omistajilleen. Niiltä pitää ottaa rahaa ilmastoinvestointeihin. [16]

Ulkoistaminen

Perussuomalaiset vastustavat tilaaja-tuottajamallia, suhtautuvat palveluseteleihin kielteisesti ja vaativat, että sosiaali- ja terveyspalveluissa aina säilytetään julkinen palveluntuotanto yksityisen rinnalla. Terveydenhuollon palvelumaksuja tulisi laskea. [18]

Palveluita parannettava

Puolue haluaa parantaa vanhustenhoidon ja vammaishoidon tasoa ja on huolissaan terveydenhoidon pätkätöistä ja epäpätevistä työntekijöistä. Omaishoitajien työ on korvattava paremmin. [19]

Koulujen luokkakoot tulee pitää pieninä.[13]

Luomu- ja lähiruokaa, ei geenimuuntelua

Vaaliohjelman mukaan luomu- ja lähiruokaa pitäisi tukea ja ”teollinen maatalous” ei sovi Suomeen. Geenimuuntellun ruoan käyttö, viljely, tuonti ja jalostus pitäisi kieltää koko Suomessa. [20]

”Homoliitot ja viherverot pois”

”Perussuomalaisten täysimääräinen menestys on edellytys sille, että vihreät voidaan sysätä pois hallituksesta ja vihreä vouhotus homo- ja lesboliittoineen sekä viherveroineen saadaan takaisin marginaaliin.” puolueen 3. varapuheenjohtaja, apulaispuoluesihteeri Vesa-Matti Saarakkala totesi tiedotteessaan.[21]

Myös vuoden 2011 vaaliohjelma vastustaa ”vihreitä veroja”, mm. ruuhkamaksuja[7] ja haluaa perua energiaverojen korotukset[6]. Vihreä verouudistus veisi puolueen mielestä teollisuustyöpaikat ja tulisi köyhille kalliiksi.[9]

Ydinvoimaa ei mainita vuoden 2011 vaaliohjelmassa.[22] Vuoden 2010 äänestyksessä puolueen eduskuntaryhmä äänesti ydinvoimaa vastaan.[23][24]

Nationalismi ja konservatismi

Vaaliohjelmassaan perussuomalaiset vaativat kyläkoulujen säilyttämistä.[7]

Kollektivismi

Vaaliohjelman mukaan: ”Nykyinen yhteiskuntaa pirstova ja yksilöllisyyttä liiaksi korostava politiikka on ollut omiaan heikentämään suomalaisten keskinäistä solidaarisuutta.” [9]

Ei homoliitoille

Perussuomalaiset vastustavat homoliittoja ja kannattavat ”perinteistä perhekäsitystä”.[7]

Kansallisylpeys

Kouluissa pitää opettaa ”kansallisylpeyttä”, vaadittiin vuoden 2011 vaaliohjelmassa. Kulttuurirahoilla on tuettava suomalaista identiteettiä eikä ”tekotaiteellista postmodernismia”. [25]

Ei Natoa vaan asevelvollisuus

Perussuomalaiset vastustavat Natoa ja vaativat asevelvollisuuden säilyttämistä.[7]

Kovemmat rangaistukset

Kerjääminen pitää kieltää ja rangaistuksia pitää koventaa. Jalkapanta ei korvaa vankeutta. [7]

Puoluetuet pois?

Ennen puolue on vastustanut puoluetukia vaikka onkin aina ottanut ne vastaan, mutta syksyllä 2010 odottaessaan vaalivoittoa ja sen myötä lisääntyviä puoluetukia puolueen edustajat poikkeuksellisesti eivät lainkaan arvostelleet puoluetukia. Lisäksi Pentti Oinonen jätti aikeittensa vastaisesti tekemättä esityksen puoluetukien pienentämisestä kahdella miljoonalla, mitä seliteltiin vahingoksi. [26]

Internet

Perussuomalaisten vaaliohjelmassa 2011 esiintyy sana ”Internet” yhden kerran, väärinkirjoitetussa lauseessa: ”Palvelut on oltava kaikkien saatavilla myös ilman internetiä.” [27]

Kannatus

Helmikuussa 2010 puolueen kannatus oli ensi kerran sama kuin Sdp:n, 17,9 %, vain Kokoomus (20,2 %) ja Keskusta (18,2 %) olivat enää edellä. [28]

Historia

Vuosina 1995-2003 Raimo Vistbacka oli puolueen ainoa kansanedustaja (puolueen äänisaalis oli 0,99 % vuonna 1999, 1,57 % vuonna 2003). Ammattipainija Tony Halme nosti puolueen suosiota vuonna 2003 rasistisella agendallaan, jolloin puolueen paikkaluku nousi kolmeen (kolmantena Timo Soini). Myös Soinin populismi, EU-vastaisuus ja taitava retoriikka ovat sittemmin lisänneet puolueen suosiota. Nykymuotoinen puolueen nousu alkoi Jussi Halla-ahon johtamien Homma-foorumin maahanmuuttokriitikoiden myötä viimeistään vuonna 2008.

”Profeetallinen johtaja”

Vuonna 2000 Timo Soini halusi Perussuomalaisille ”profeetallisen johtajan”, joka tekisi puolueesta vuoteen 2005 mennessä 10 %:n puolueen (muuten hän olisi ”epäonnistunut”), samanlaisen ”oikeistopopulistisen” puolueen kuin Jörg Haiderin ”Vapauspuolue” Itävallassa ja Carl Hagenin ”Edistyspuolue” Norjassa.[4] Näitä ei pidä sekoittaa liberaaleihin puolueisiin kuten Suomen aiempi Edistyspuolue, LKP:n edeltäjä.

Viitteet ja lisätietoja:

Perussuomalaiset (Liberalismi.net)

Jaa tämä:

• Tweet

Tykkää tästä:

Tykkää Lataa...