Kahta liberaalifilosofia köyhempi maailma

1970-luvun alussa ilmestyi peräkkäin kaksi poliittisen filosofian merkkipaalua, John Rawlsin Oikeudenmukaisuusteoria ja Robert Nozickin Anarchy, State and Utopia. Kumpikin filosofi on poistunut keskuudestamme tänä vuonna, mutta heidän liberaalit, joskin erilaiset sanomansa ovat tehneen poliittiseen keskusteluun pysyvän vaikutuksen.

Venäläinen fasismi

Ennen vuotta 1998 Venäjä harkitsi fasismin kieltämistä lailla, ja Venäjän tiedeakatemian tehtäväksi annettiin kehittää yleispätevä fasismin määritelmä lainsäädännön pohjaksi. Entinen puoluevirkailija Aleksandr Jakovlev vastasi: ”Fasismi tarkoittaa etnisen vihan lietsomista.

Stora Enso hukkaa yhä veronmaksajien miljardeja

Stora Enso, jonka suurimpia omistajia ovat Ruotsin ja Suomen valtiot, myi metsiensä enemmistöomistuksen puolella miljardilla, vaikka pelkästään niiden olemassa oleva puusto on yli tuplasti arvotetun arvoinen, puhumattakaan tulevasta tuotosta. Stora-Enson hallituksessa istunut ostajiin kuuluvan Varma-Sammon toimitusjohtaja Paavo Pitkänen sanoo, ettei osallistunut päätöksentekoon.

Epäsosiaalisuuden päivä

Vuosittainen Älä osta mitään -päivä on kansainvälisen punavihreän liikkeen kannanotto niukemman, ekologisen elämäntavan puolesta. Sitä vietetään marraskuun viimeisenä perjantaina, jolloin Yhdysvalloissa on tavallisesti vuoden vilkkain ostospäivä. Tempauksen ajatuksena on herättää kuluttaja miettimään valintojaan, ja ainakin yhtenä päivänä vuodessa supistamaan kulutustaan, sekä sen seurauksia.

Kuluttajat kriittisiä

Seitsemän periaatetta, 7. osa

7. Periaate: Vapaus on ratkaiseva tekijä maailmassa

Mikäli kuusi ensimmäistä periaatetta eivät olleet vakuuttavia, olen varmuuden vuoksi lisännyt tämän seitsemänneksi ja viimeisekseni.

Vapaus ei ole vain luksusta tai kiva ajatus. Se on paljon enemmän kuin onnekas sattuma tai puolustettava teoria. Se on mikä saa kaiken muun toimimaan. Ilman sitä elämä on parhaimmillaankin tylsää. Pahimmillaan elämää ei ole.

Seitsemän periaatetta, osa 6

6. periaate: esivallalla ei ole mitään annettavaa, jota se ei ensin ota joltakulta muulta; esivalta joka on tarpeeksi suuri antamaan kaiken minkä haluat on myös tarpeeksi suuri ottamaan kaiken mitä sinulla on.

Tämä ei ole mikään radikaali, ideologinen, valtiovallan vastainen lause. Se on yksinkertaisesti tosiasia. Se myös kertoo paljon valtiovallan luonteesta. Ja se on taysin Yhdysvaltain perustajain filosofian ja neuvojen mukainen.

Seitsemän periaatetta, osa 5

5. Periaate: Kukaan ei käytä toisten rahoja samoin kuin käyttää omiaan

Oletko koskaan ihmetellyt tarinoita 600 dollarin vasaroista tai 800 dollarin wc-istuimista, joita valtio joskus ostaa? Voit vapaasti kävellä ympäri maata ja etsiä ihmistä, joka sanoisi käyttävänsä omia rahojaan samalla tavalla. Silti näin joskus käy valtion ja muidenkin yhteiskunnan osa-alueiden tapauksissa. Miksi? Koska se, joka rahaa käyttää käyttää jonkun muun rahoja.

Seitsemän periaatetta, osa 4

4. Periaate: Jos rohkaiset jotakin, saat lisää sitä, jos rankaiset jotakin, saat vähemmän.

Ihmisinä me kaikki reagoimme palkkioihin ja rangaistuksiin. Käytöksemme muuttuu joskus voimakkaastikin riippuen siitä, palkitaanko vai rangaistaanko meitä sen tuloksena. Päättäjät, jotka unohtavat tämän tekevät typeriä päätöksiä, kuten nostavat jonkin toimen verotusta ja odottavat ihmisten sitten toimivan kuten aiemminkin. Aivan kuin ihmiset olisivat lampaita, jotka vain odottavat keritsemistä.

Seitsemän periaatetta, osa 3

3. Periaate: Hyvä talouspolitiikka vaatii, että katsomme pitkän tähtäimen vaikutuksia kaikkiin ihmisiin, emmekä ainoastaan lyhyen tähtäimen vaikutuksia muutamiin.

Keynesin mennyt huomautus, ”pitkällä tähtäimellä olemme kaikki kuolleita,” voi olla totta. Mutta tätä ei tulisi pitää syynä tehdä talouspoliittisia päätöksiä, jotka tuovat hyvän mielen muutamille ihmisille tänään sillä hinnalla, että monet kärsivät tulevaisuudessa.