Brändejä kauhistellut No Logo on viimein saanut jonkin sortin seuraajan. Barbara Ehrenreichin ”Nälkäpalkalla” (Nickel and Dimed: On (Not) Getting By in America) kertoo minimipalkkaisia töitä tarkoituksellisesti kokeilleen kirjoittajan kokemuksista ja siitä, miten heikosti niillä tuli toimeen. Kirjalla on sosiologista arvoakin mutta myös pahoja puutteita:

1. Yleensä minimipalkkaiset työt toimivat ponnahduslautana parempipalkkaisiin. Ehrenreich ei ottanut vastaan parempipalkkaisia töitä.

Viime vuosina Venäjän johtavia liberaalipoliitikkoja on ammuttu, mitä ilmeisimmin palkkamurhaajien tilaustöinä. Huhtikuussa surmatuista tunnetumpi oli 17.4.03 ammuttu kansanedustaja, Liberaali Venäjä -puolueen varapuheenjohtaja Sergei Jushenkov, 52.

Jushenkov oli saanut useita tappouhkauksia liittyen vastustamaansa Tshetshenian sotaan. Hän on yhdeksäs murhattu Duuman jäsen 9 vuoden sisällä.

Yhä köyhemmät maat ovat alkaneet tuottaa kahvia, ja syntynyt ylituotanto on tietenkin laskenut kahvin hintaa. Markkinatalous johtaa siihen, että hinta asettuu tasolle, jossa kysyntä ja tarjonta ovat yhtä suuret, eli alalta poistuvat ne tuottajat, jotka pystyvät ansaitsemaan enemmän muualla, ja jäljelle jäävät vain ne, jotka kipeimmin tarvitsevat kahvintuotannon tuloja.

Se, joka haluaa nähdä 1968-sukupolven iloisen kulttuuriskribentin sai tällaisen harvinaisen tilaisuuden viime viikolla näiden saadessa raportoida maailman sosiaalifoorumista (World Social Forum, WSF) Porto Alegresta, Brasiliasta. Tätä koko maailman vasemmistogurujen, sosialistipuolueiden, ay-järjestöjen ja vaihtoehtoryhmien vuotuista tapaamista ruotsalainen 68 odottaa kuin lapsi jouluaattoa.

Saddam Husseinilla on ollut vuosia aikaa pohtia kenraaliensa kanssa, miten USA:n ylivoimaista armeijaa vastaan tulee toimia. Riskejä ovat mm. oman armeijan sotilaiden tai yksikköjen antautuminen ja kansannousut ja toisaalta totaaliset tappiot avoimissa taisteluissa. Kun aikansa miettii, ratkaisujakin löytää: pelko ja sissisota.

Pelolla – uhkauksilla, kiristämisellä, julmuudella, perheen pitämisenä panttivankina ja tehokkaalla ilmiantajajärjestelmällä varmistetaan sotilaiden ”taistelutahto”.

Venäjänmaa on laaja ja sen ongelmat vielä laajempia. Kuva, joka meille välittyy maan oloista ja yhteiskunnallisista virtauksista, painottuu suhteettomasti Moskovaan ja Pietariin, jotka kuitenkin ovat pikemminkin epätyypillinen poikkeustapaus kuin edustava otos venäläisestäkään Venäjästä—imperiumin etnisesti ei-venäläisistä alueista puhumattakaan.

Taloustieteilijät ovat harvinaisen yksimielisiä siitä, että hintasääntely luo pulaa ja tehottomuutta, myös asuntomarkkinoilla. Silti poliitikko toisensä jälkeen sortuu siihen voidakseen sanoa: ”Minä en ole toimeton kansalaisten asuntopulan edessä!”

Eurasianismin historia