Luokkaerot: terveys- ja tuloerot johtuvat renttuudesta

Tutkimusten mukaan työttömien ylikuolleisuus johtuu lähinnä viinasta, tupakasta, ylensyönnistä, riskikäyttäytymisestä ja väkivallasta. Työttömiksi valikoituvat useammin heikon itsekurin ihmiset, hyvätuloisiksi säntillisimmät. Onko köyhillä nykyään liikaa rahaa ruokaan, viinaan ja tupakkaan? Valtion terveysrahat kohdentuvat huono-osaisille, mutta Hesarin mukaan se ei paljon auta, pitäisi muuttaa käyttäytymistä.

Talouden vapauttaminen vähentäisi työttömyyttä ja syrjäytymistä sekä lisäisi ihmisten kannustinta huolehtia terveydestään.

Vastuun sosialisoiva yhteiskunta on aiheuttanut "moraalikatoa" eli poistanut ihmisiltä osan tarpeesta tarttua itseään niskasta kiinni, elää terveellisesti, opiskella, yrittää, tehdä töitä. Libertaristit eivät kannata moralismia, jossa ihmiset eivät saisi renttuilla, vaan sitä, että ihmisiä ei pakoteta maksamaan toisten renttuilusta. Muut liberaalit ovat valmiit maksattamaan jonkin verran.

Elintavat selittävät terveyserot

Suomen sosioekonomiset terveyserot selittyvät hyvin suurelta osin väestöryhmien terveyskäyttäytymisen eroilla. Esimerkiksi matalasti koulutetut käyttävät enemmän tupakkaa ja alkoholia ja syövät epäterveellisemmin. Sen sijaan tulonsiirtojen vaikutuksista terveyseroihin on heikosti tietoa. [1]

Alkoholi ja tupakka selittävät puolet suomalaismiesten terveyseroista

Suomalaismiesten terveyseroista neljänneksen selittää alkoholi, neljänneksen tupakka ja suuren osan lopustakin tunnistetut erot käyttäytymisessä, kun taas tulojen todellinen vaikutus on selvästi pienempi, Kelan erikoistutkija, valtiotieteen tohtori Jenni Blomgren totesi. Loppuosa eroista saattaa johtua lähinnä tutkimattomista käyttäytymiseroista.

Työttömien ylikuolleisuus selittyy lähinnä käyttäytymisellä

Työttömien muita suurempi kuolleisuus selittyy Suomessa suurimmaksi osaksi alkoholilla ja itsemurhilla.[2] Myös hengityselinsairaudet, ruuansulatuselinten sairauksiin, tapaturmat ja väkivallan käyttö olivat keskeisiä syitä miehillä.[2] Siis viina, tupakka, syöminen, riskikäyttäytyminen ja väkivaltaisuus ratkaisevat.

1990-luvun laman myötä (1992) työttömien kuolleisuus putosi 1,3-kertaiseksi muihin nähden, koska mukaan tuli vähemmän valikoituneita ihmisiä, [2] siis säntillisemminkin käyttäytyviä joutui työttömiksi.

Köyhien terveyttä tuetaan enemmän, mutta heidän elintapansa ratkaisevat

Terveyserot ovat kasvaneet siitä huolimatta, että terveyspalveluidenkin tuet kohdentuvat lähinnä alimpiin tuloluokkiin. Lääkärien on näet vaikea estää sairauksien puhkeamista mutta ihmiset voisivat itse vaikuttaa elintapoihinsa, Hesari kertoo. [3]

Tunnollisuus ja itsekuri johtavat parempaan terveyteen ja tuloihin

Tunnollisuus ennustaa hyvin elinikää. Tunnolliset ihmiset tekevät eniten terveytensä eteen. [4][5][6]
Useiden tutkimusten mukaan huono itsekuri on yhteydessä terveysongelmiin ja viivyttelyyn. Sen sijaan hyvän tahdonvoiman ihmiset malttavat harjoittaa parempia elintapoja, kuntoilla, lopettaa tupakoinnin tai hankkia paremman työpaikan [7] tai opiskella.

Stanfordin vaahtokarkkikoe

Kuuluisassa Stanfordin vaahtokarkkikokeessa 4-vuotiaat 1960-luvun lapset, jotka malttoivat lykätä karkin syömistä vartin saadakseen toisenkin karkin, pärjäsivät paremmin elämässä: he pystyivät lykkäämään tyydytystään saadakseen enemmän ja ylsivät parempaan terveyteen ja korkeampiin tuloihin. [8][9]

Yhden vaahtokarkin ihmiset kannattavat vasemmistoa

Professori Scott Sumnerin mukaan vasemmistossa on enemmän yhden vaahtokarkin ihmisiä. Kun kahdesta samantuloisesta yksi ihminen tuhlaa rahansa ja toinen säästää itselleen eläkettä, vasemmisto haluaa sosialisoida jälkimmäisen edelliselle. [10] Sen Sumner hyväksyisi, että erituloisten tuloja tasattaisiin mutta ei samatuloisista pihimpien säästöjä.

Taloushistorioitsija, professori Gregory Clark on kuvannut "kansanluonteiden" pitkäjänteisyyden vaikutusta siihen, miten nopeasti eri maat ovat kapitalismin omaksuttuaan kehittyneet.

Tuloerot eivät lisää sairauksia

Itsemurhat, henkinen ja ruumiillinen sairastavuus ja alkoholikuolleisuus eivät Suomessa riipu alueiden sisäisten tuloerojen suuruudesta vaan muista tekijöistä. [19] Ruotsista ja Tanskasta on samanlaisia tutkimustuloksia. [19]

Absoluuttinen köyhyys lisää sairauksia, suhteellinen köyhyys ei.[17] Kapitalismi vähentää tehokkaimmin absoluuttista köyhyyttä.

Jos olisit vasemmistolainen ja tämän luettuasikin haluaisit jotenkin epätoivoisesti yrittää sumuttaa yleisöäsi siitä, että kyllä tämä on kapitalismin vika, mitä sanoisit?

Moni onkin jo lukenut nämä Kelan, Stakesin ja yliopistojen tutkimuksista. He sanovat: "Kapitalistisen järjestelmän rakenteellinen väkivalta pakottaa köyhät polttamaan, juomaan ja syömään liikaa sekä lannistaa heidät lähtemästä lenkille."

Oikeasti sosialistinen järjestelmä se lannistaa: valtio rankaisee veroilla ahkeria ja terveellisesti eläviä ja antaa ne tukina ja hoitoina palkinnoksi niille, jotka ryyppäävät, polttavat ja mässäilevät itsensä sairaiksi.

Ehkä vieläkin pahempaa on, että sääntely aiheuttaa työttömyyttä, ja työttömät sortuvat muita useammin viinaan - osittain työttömyydenkin vuoksi vaikka suurelta osin siksi, että työttömiksi valikoituu eniten vähemmän itsekuria omaavia. Ihmisen pitäisi saada tehdä työtä, vaikka siitä ei paljon maksettaisikaan, mutta nyt sellainen on laitonta.

Moni libertaristikin kyllä ryyppää, polttaa ja mässäilee itsensä sairaaksi, mutta he yleensä myöntävät, että se on ensisijaisesti oma vika, korkeintaan toissijaisesti työllistämistä vaikeuttavan ja terveellisemmät huumeet kieltävän valtion.

Mitä asialle voisi tehdä?

Köyhyys johtuu Suomessa yleensä työttömyydestä. Vapauttamalla työmarkkinoita ja muuttamalla sosiaaliturva kannustavammaksi saataisiin pudotettua työttömyys ja syrjäytyminen murto-osaan ja ajan mittaan köyhyyskin vähenisi. Kaikkia ongelmia ei saa heti pois.

Liberaalien enemmistö haluaisi silti samalla säilyttää osan nykyisestä huonoista elintavoista palkitsevasta sosiaaliturvasta "pienempänä pahana kuin puhtaasti yksityinen sosiaaliturva", joka sekin nykyelintasolla pitäisi yhdessä paremman työllisyyden kanssa sentään ihmisistä paremmin huolta kuin nykyinen pahoinvointivaltio.

Johtuvatko terveys- ja tuloerot kokonaan renttuudesta?

Eivät tietenkään, mutta jo pelkästään yllä esitettyjen todisteiden perusteella eri "luokkien" terveyserot johtuvat enimmäkseen käyttäytymisestä. On selvää, että myös tapaturma, geenit tai ilman omaa syytä saatu sairaus voi tuottaa sekä huonoa terveyttä että huonoja tuloja. Lisäksi ilmeisesti etenkin rentuimmat huonontavat elintapojaan entisestään jäädessään työttömiksi tai erotessaan, joskin nämä kohtalot osuvat useimmiten jo valmiiksi rentummille.

Moni alkoholisti sanoo, että juomisen tajusi lopettaa vasta sitten, kun rahat loppuivat. Tukeminen ei siis poista ongelmia. Toisaalta jotkut eivät lopeta koskaan, ehkä heille on hyvä olla tarjolla pieni lämmin yösija ja ruokaa.

Sama teksti viiteluetteloineen ja paljon lisää tietoa:
Terveyserot (Liberalismi.net; viitteet mm. Helsingin yliopisto, Kela, VATT, HS, Int Rev Econ,