Sääntely pahentaa kriisejä

Kerron The Australian-lehdessä (maan päälehti), miksi sääntely pahentaa eikä estä finanssikriisejä. Esimerkiksi 12 113 ihmistä sääntelee täyspäiväisesti finanssimarkkinoita, mutta tällä vallallaan he tekivät kriisiä pahentavia virheitä.

Ei loppua Wall Street -sosialismille

Kaatuvien finanssiyritysten pelastaminen jatkuu. Tällä hetkellä USA:n keskuspankki puuhaa pelastuspakettia AIG:lle, maailman suurimmalle vakuutusyhtiölle. Viime maaliskuussa Fed pelasti Bear Stearns -investointipankin ja muutama viikko sitten valtion sponsoroimat yritykset Fannie Mae & Freddie Mac kansallistettiin. Voidaan väittää, että vaikka USA:n liittovaltio olisi vastuussa näiden finanssiyritysten pelastamisesta ruokittuaan irrationaalista käytöstä vuosikausia, niin pitkällä aikavälillä liittovaltio päällystää tietä kohti uutta kriisiä.

Kollektivismin vaikutus Japanin toipumiseen

90-luvun alussa Japanissa puhkesi osake- ja asuntomarkkinakupla. Siinä missä IT-kuplan puhjettua USA:n talous toipui muutamassa kuukaudessa, Japanin toipuminen kesti yli kymmenen vuotta. Tämä johtui siitä, että vapaaseen markkinatalouteen oleellisena osana kuuluvan prosessin, luovan tuhon (Creative Destruction), ei annettu toimia.

Oliko Milton Friedman libertaari?

Amerikkalainen Nobel-palkittu ekonomisti, Milton Friedman, oli yksi viime vuosisadan merkittävimmistä liberaaleista, mutta liberaalien keskuudessa on kiistelty siitä, miten suurta roolia valtiolle Friedman todellisuudessa kannatti. Julkisessa keskustelussa Friedman mm. kannatti negatiivista tuloveroa, verorahoin kustannettuja koulutusseteleitä ja valtiollisen keskuspankin hallinnoimaa fiat-rahaa. Friedman kuitenkin näki nämä ehdotuksensa tapana edistää liberalismin leviämistä osoittamalla markkinavoimien ja taloudellisten kannustimien toimivan paremmin kuin valtion byrokratian