Maailmanpankin tutkimukset: pieni julkinen sektori lisää köyhien tuloja, samoin talouskasvu, omaisuudensuoja, kaupan avoimuus, kehittynyt finanssikapitalismi, talouskuri ja inflaation hillintä; köyhyysohjelmat haittaavat

Köyhät rikastuvat, kun muut rikastuvat, samassa suhteessa. Sosiaalimenojen lisääminen vähentää köyhien tulo-osuutta, julkisen sektorin pienuus lisää, samoin inflaation hillitseminen. Nämä kaksi,  avoimuus kaupalle, makrotaloudellinen vakaus, finanssitalouden kehittyneisyys, talouskuri, vahva omaisuudensuoja ja laillisuusperiaate lisäävät myös talouskasvua ja samalla nostavat köyhien tuloja keskimäärin vähintään sen mitä muidenkin tuloja. Köyhien tulo-osuuden kasvattamiseen ei löytynyt muita keinoja. ”Köyhien auttaminen” ei auttanut: julkiset sosiaalimenot, demokraattiset instituutiot, peruskouluun osallistuminen ja maatalouden tuottavuusohjelmat eivät lisänneet edes köyhien tulo-osuutta, sosiaalimenot peräti vähensivät niitä. Tutkijat päättelivät, että jos köyhien tuloja halutaan nostaa, talouskasvun edistäminen mainituilla menetelmillä on keskiössä.

Kasvun ja köyhyyden poistamisen suhde ei ole eronnut eri ajanjaksoina, ei muutu kriiseissä ja on sama rikkaissa ja köyhissä maissa. Yksittäisessä maassa tiettynä jaksona voi sattumalta käydä toisin, mutta sen ei kannata olettaa toistuvan.

Vuonna 2013 mainittu Maailmanpankin klassinen tutkimus uusittiin Yalen Tatjana Kleinebergin tuella, mutta 118 maan ja neljän vuosikymmenen data päätyi taas samaan tulokseen: ”on vaikeaa löytää keinoja vaikuttaa köyhimpien tulo-osuuteen”, mutta talouskasvu lisää köyhien tuloja siinä missä muiden.

IMF ja Maailmanpankki ovat vasemmistolaisten Keynesin ja Franklin D. Rooseveltin perustamia valtioiden elimiä maailman sääntelemiseksi (1944).

Ei ole vapaata markkinataloutta tehokkaampaa keinoa auttaa köyhiä.

Köyhät haluavat tuloja, eivät tuloerojen pienentämistä

Sosialistisista pienten tuloerojen maista ihmiset ovat aina paenneet suurempien tuloerojen maihin, jopa henkensä kaupalla, koska tulot ovat tärkeitä, eivät tuloerot. Sosialismi vähentää onnellisuutta.

Sosialistisimmat maat ovatkin yleensä kieltäneet poismuuton, jopa rakentaneet Berliinin muurin ja ampuneet yrittäjät piikkilangoille keskellä Eurooppaa vuoteen 1989 asti.

Talouden vapaus 24-kertaisti suomalaisten tulot

Suomessa talous kasvoi keskimäärin 2,9 % vuodessa 1860–2009 eli 24-kertaiseksi. Suomea auttoi matala lähtötaso ja kiinniottajan etu yhdistyneenä talouden vähitellen voimakkaaseen vapauttamiseen. Suunnilleen sama on nähti lukemattomissa muissa talouttaan vapauttaneissa maissa, esimerkiksi Korean ennen jakoa köyhempi puolisko, Etelä-Korea, on nyt kymmeniä kertoja rikkaampi kuin sosialistinen pohjoispuolisko. Eniten talouttaan vapauttaneet maat ovat yleensä rikastuneet eniten.

Pentti Arajärven (sd), Heikki Hiilamon ja 4 muun tohtorin selvitys eduskunnalle osoitti, että vain talouskasvu ja julkisten menojen hillitseminen voivat pelastaa julkiset palvelut.

Talouslasku nostaa natsit valtaan

Konsensuksen mukaan talouskasvu lisää hyvinvointia rikkaissakin maissa. Se myös tekee ihmisistä ystävällisiä individualisteja ja onnellisia.

Degrowth nosti natsit valtaan. Natsit olivat parlamentin mikropuolue mutta tekivät jättijytkyn suuren laman alettua. Kautta historian talouslasku on lisännyt ääriryhmiä ja väkivaltaa ja vähentänyt liberalismia, demokratiaa ja ihmisoikeuksia.

Ympäristönsuojelu vaatii talouskasvua

Talouslasku myös vie kannatuksen ympäristönsuojelulta. Kasvavissa talouksissa riittää paremmin tahtoa panostaa myös ympäristöön, mutta sosialistiset maat tekivät jopa ennätyssuuria ympäristötuhoja.

Linkkejä

Vastaa

Täytä tietosi alle tai klikkaa kuvaketta kirjautuaksesi sisään:

WordPress.com-logo

Olet kommentoimassa WordPress.com -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Google+ photo

Olet kommentoimassa Google+ -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Twitter-kuva

Olet kommentoimassa Twitter -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

Facebook-kuva

Olet kommentoimassa Facebook -tilin nimissä. Log Out /  Muuta )

w

Muodostetaan yhteyttä palveluun %s